Uudenkaupungin rakennusvalvonnassa riittää vilskettä, mutta lupahakemukset ovat selvästi erilaisia kuin vielä reilu vuosi sitten. Uusia rakennuksia ei nyt tehdä, mutta kaikenlaista pientä muutosta ja ulkorakennusta kyllä.
– Inflaatio ja korkojen nousu ovat tehneet ihmiset varovaisiksi. Myös teollisuusrakentamisessa tämä näkyy, erityisesti verrattuna autotehtaan laajenemiseen, jolloin sieltä tuli lupahakemus kerran viikossa, kertoo rakennustarkastaja Mika Pihlajaniemi.
Hän on ollut kaupungin rakennusvalvonnassa töissä kohta 20 vuotta. Aiemmin rakentaminen Uudessakaupungissa on säästynyt isoilta vaihteluilta, eivätkä lamat ja nousuhdanteet ole täällä tuntuneet yhtä voimakkaina kuin isommissa keskuksissa. Edes korona-aika ei lupamäärissä juuri näkynyt, mutta nyt on hiljaista.
– Alkuvuoden aikana on luvitettu yksi omakotitalo ja viisi loma-asuntoa, edellisen viiden vuoden aikana uusia omakotitaloja on ollut keskimäärin kymmenkunta vuodessa. Väheneminen näkyi selvästi jo viime vuoden aikana.
Ja ehkä viime aikoina talot ovat olleet aavistuksen pienempiä kuin ehkä kymmenkunta vuotta sitten, vaikka ei täällä koskaan mitään ylihulppeita taloja ole tehty.
Pihlajaniemi uskoo, että kyseessä on tilapäinen taantuma, tarve ei ole kadonnut minnekään ja kun inflaatio aikanaan laskee ja korot myös, niin rakentaminen taas kiihtyy.
– Lupamäärät tosin tulevat jatkossa vähenemään, sillä vuoden 2025 alussa on tulossa voimaan uusi rakentamislaki, jonka mukaan ns. pienet hankkeet eivät enää tarvitse rakennuslupaa ja suunnittelutarveratkaisu jää kokonaan pois.
Lakimuutos aiheuttaa sen, että kaupungin hallintosääntö, rakennusjärjestys ja rakennusvalvonnan taksat ja ohjeistukset tulee määrätyiltä osiltaan myös uusia.
– Esimerkiksi alle 30 neliön ei-asuntokäyttöön tarkoitetut rakennukset tai alle 50 neliön katokset eivät jatkossa tarvitse rakennuslupaa. Se ei tarkoita, että mitä vaan ja minne vaan saa rakentaa, vaan lupatarpeesta riippumatta ne tulee rakentaa säädösten mukaisesti säädösten mukaiseen paikkaa.
Rakentamista ohjaavat monet lait, asetukset ja määräykset, joista maallikon on vaikea ottaa selvää. Ja kaikista kirjoitetuista pykälistä huolimatta aina on vähän tulkinnan varaa.
Vaikka lupaa ei siis tarvita, Pihlajaniemi toivoo, että rakennusvalvonnassa käytäisiin kertomassa suunnitelmista ennen kuin rakentamiseen ryhdytään. Pahimmassa tapauksissa voidaan joutua tekemään jälkivalvontaa.
Periaatteessa luvattomuus koskee kaikkia alueita, mutta laissa annetaan mahdollisuus, että kunnan rakennusjärjestyksessä voidaan määrätyillä alueilla soveltaa tiukempia määräyksiä. Laki on vielä niin uusi, että kunnissa ei ole tarkemmin ehdittyä perehtyä siihen tai hahmotella uutta rakennusjärjestystä.
Uudessakaupungissa on myös suojeltuja alueita, kuten keskustan puutaloalue, jossa rakentaminen on ”normaalialueita” tarkempaa ja näin tulee todennäköisesti jatkossakin olemaan.
Pois jäävät myös ilmoitusmenettely ja toimenpidelupa eli rakentajan kannalta byrokratia vähenee ja samalla myös kustannukset laskevat. Pihlajaniemi arvelee, että lain voimaantuloa odotellessa ainakin jonkin verran siirretään pienten kohteiden aloittamista vuoden 2025 puolella.
Varsinaisen liikerakentamisen lisäksi rakennusvalvonta on luvittanut mm. suuren aurinkovoimalan, jolla on rakennusvaiheessa merkittävä työllisyysvaikuts ja tuo kunnalle myös verotuloja. Alueesta tulee aidattu, mutta sen keskellä jätetään viheralueita, joita pitkin eläimet ja ihmiset voivat siirtyä alueen puolelta toiselle.
Aurinkopaneelien hyötysuhde on edelleen parantunut ja niitä asennetaan omakotitaloihin, maatiloille ja myös muutamat yritykset ovat investoineet aurinkosähköön. Keskusta-alueellakin aurinkopaneelin asentaminen vaikkapa kerrostalon sisäpihalle tai katolle on mahdollista.
Isoista tuulivoimapuistoista ei kaupungin aikanaan tekemä kahden kilometrin etäisyyssäännön jälkeen ole keskusteltu, eikä lupia haettu.
– Sen sijaan kaksi pientä tilakohtaista tuulivoimalaa ovat saaneet luvan ja muutama muu vastaava lupa on vireillä. Ne ovat noin 50 metriä korkeita.
Pahimmassa autotehtaan laajennusvaiheessa loppuivat kerrostalotontitkin kaupungilta ja niitä kaavoitettiin nopeasti lisää. Nyt buumista on jäljellä rakentamista valmiita tontteja hyvälläkin paikalla, mutta yrityksistä huolimatta itse rakentamiseen ei ole päästy.
Rakennusvalvonnassa työskentelee Pihlajaniemen lisäksi puolitoista tarkastusinsinööriä ja puolitoista toimistöhenkilöä. Koko rakennusvalvonta on yhtä toimistosihteeriä lukuun ottamatta lomalla heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa.
Normaaliaikanakaan paikalla ei välttämättä aina ole ketään, joten tapaamisaika kannattaa varata etukäteen puhelimitse tai sähköpostilla tai valvonnan sähköisen kalenterin kautta.
– Työt jakaantuvat suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden, mutta selvä piikki on kaksi kuukautta ennen kesälomia, jolloin yhteydenottoja tulee paljon. Nopeimmin saa asiansa hoidettua talviaikaan.
Rakennusvalvonnassa on jo reilu kuusi vuotta ollut käytössä rutiinityötä helpottava sähköinen lupapalvelua sekä arkisto, jonne uudet piirustukset siirtyvät ja myös vanhempia piirustuksia siirretään paperiarkistosta sähköiseen muotoon. Palvelusta voi kuka tahansa maksua vastaan hakea piirustuksia.