Ensivaikutelma kuitenkin pettää. Talvitiet ostivat 1700 neliön tontilla olevan, 1930-luvulla rakennetun funkistyylisen talonsa 12 vuotta sitten ja keskittyivät alkuvuodet pelkästään talon remonttiin.
– Pihaa olemme ryhtyneet rakentamaan vasta viitisen vuotta sitten ja tehneet sitä pikku hiljaa. 1930-luvun pihasta täällä ei ollut jäljellä muuta kuin muutamia omenapuita. Esimerkiksi aidan vieressä oleva istutusalue tehtiin viime kesänä, Tuija Talvitie kertoo.
Funkistalon emäntä työskentelee sisustussuunnittelijana, mikä näkyy myös pihan ilmeessä. Kasvien värit ja muodot sulautuvat toisiinsa ja jopa hyötytarha on yhtä paljon kaunis kuin hyödyllinen. Kaikki kasvit ovat elinvoimaisia ja reheviä.
– Me olemme satsanneet pohjatyöhön, istutusalueet on perustettu kunnolla. Olen itse sellainen, etten tee mitään, ennen kuin olen kerännyt aiheesta mahdollisimman paljon tietoa. Selvitän ensin eri kasvien vaatimukset, ennen kuin ne hankitaan, ja jos esimerkiksi joku kasvi todennäköisesti houkuttelee tuholaisia, varaudun siihen etukäteen.
Selkeälinjainen piha on aavistuksen japanilaishenkinen. Pihan suunnittelussa on lähdetty siitä, että pihan on puhuttava samaa kieltä talon kanssa.
– Jos asuisimme erilaisessa talossa, pihakin olisi erilainen. Pidän myös esimerkiksi runsaasta cottage garden -tyylistä, mutta se sopii vanhan puutalon kanssa, ei tänne.
Suuri osa pihan kasveista on kasvatettu siemenistä. Takapihan komeat pallotuijat ovat peräisin valmiista kukka-asetelmista, jollaisissa ne ovat tulleet taloon vielä aivan pieninä.
Lannoitteina käytetään tavallisia puutarhakaupan lannoitteita ja biokompostorista saatavaa ravinteikasta multaa. Kesäkukkien valinnassa on otettu huomioon myös pörriäisten mieltymykset. Sammal on Tuijan erityisessä suojeluksessa ja missä sitä on, se myös saa olla. Kultakalalammikon ympärille on vastikään tehty turveharkkoreunus ja sen sammaloitumista edistetään piimäkäsittelyllä.
Pihan hoitaminen on Talviteiden yhteinen harrastus, joka vie noin tunnin päivässä. Tuijalla on tapana aloittaa päivä ”tiluskävelyllä”, jolla hän käy tervehtimässä pihan kasveja ja katsomassa, miten ne voivat.
Seurana ovat usein perheen kolme koiraa ja kaksi kissaa, jotka ovat oppineet pysymään kiltisti piha-aidan oikealla puolella.
– Piha ehkä näyttää valmiilta, mutta se ei ole koskaan sitä. Se juuri on mielenkiintoista, kasvu ja muuttuminen. Tajusin sen viimeistään silloin, kun minulla oli kerran hieno hortensianoksa sisällä maljakossa. Vaikka se oli hieno, se pysyi aina samanlaisena, siinä ei tapahtunut mitään. Eihän sellainen ole kiinnostavaa.
Tässä juttusarjassa esitellään Uudenkaupungin upeat pihat 2023 -kilpailuun osallistuvia puutarhoja. Kilpailun järjestävät Uudenkaupungin Sanomat, Uudenkaupungin omakotiyhdistys, Vanhat Talot ry ja Kurjenpolun taimipalvelu. Pihakilpailun yleisöäänestys alkaa 12.8. ja voittajapihat julkistetaan Rauhanpuistossa, Illallinen Ugin taivaan alla -tapahtumassa 31.8. sekä lehdessämme 2.9.
Pirkko Varjo
