Crusell-viikko tunnetaan puupuhallinmusiikin festivaalina. Tänä vuonna tapahtuma haastaa kuulijansa miettimään myös ilmastonmuutosta, sillä Crusell-viikko on rakentanut ohjelmistonsa aiheen ympärille.
– Unelmana on, että maapallo säilyy tuleville sukupolville käyttökelpoisena, festivaalin taiteellinen johtaja Olli Leppäniemi kiteyttää tapahtuman teeman Unelmia huomisesta .
– Ei varmaan ole huono kombo miettiä ilmastoasioita ja kuunnella musiikkia.
Festivaalin ohjelmisto tarjoilee myönteisiä tulevaisuuskuvia, ohjelmistossa ei ole yhtään dystopiaa. Leppäniemi perustelee tätä niin, että hän toivoo vilpittömästi ihmiskunnan löytävän ajoissa ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen.
Kun luonto tulee ihmisille yhä tärkeämmäksi, ihmiset ovat valmiimpia tekemään myös omassa elämässään muutoksia sen hyväksi. Crusell-viikolla esitellään luontoa musiikin keinoin. Viikko alkaa lauantaina Unelmoiden -konsertilla Vanhassa kirkossa.
Tiistaina lastenkonsertissa on Eläimellistä menoa , kun supersuosittu lastenmusiikkiorkesteri Loiskis esittää eläinlauluja ja Turilas ja Jäärä -animaatioita. Keskiviikkona Meri -konsertissa kohtaavat maailman meret, vanha ja uusi musiikki sulautuvat saumattomasti yhteen. Torstaina on vuorossa Arktis , jossa kuullaan Sibeliuksen ja Griegin rakastettuja klassikoita. Perjantain Teollinen vallankumous -konsertissa esitellään, minkälaista musiikkia sävellettiin, kun höyrykone keksittiin.
Lauantaina 29.7. Vanhassa kirkossa Amazon -konsertti vie matkalle Etelä-Amerikkaan ja Amazonin sademetsiin.
Crusell-viikon kannanotto luonnon puolesta näkyy ohjelmistossa poikkeuksellisesti myös niin, että WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen pitävät puheenvuoroja konserttien yhteydessä. Nordmania kuullaan Teollinen vallankumous- ja Amazon-konserteissa, Ollikainen esittää omat puheenvuoronsa Meri- ja Arktis-konserteissa.
Crusell-viikko lahjoittaa myös jokaisesta myydystä lipusta euron WWF Suomen kautta Itämeren suojeluun. Festivaali on tehnyt tänä vuonna myös linjauksia pienentääkseen omaa hiilijalanjälkeään.
– Matkustamisilla on isoin hiilijalanjälki, Leppäniemi sanoo.
Crusell-viikko on suositellut, että festivaaliin osallistuvat taiteilijat ja mestarikurssin opiskelijat käyttäisivät julkisia liikennevälineitä. Leppäniemi on tyytyväinen, että lentäen on nyt tulijoita aiempaa vähemmän. Festivaalin yleisölle olisi haluttu junakuljetus Turusta, mutta se ei valitettavasti tänä vuonna onnistunut.
Myös mestarikurssin oppilaiden ja opettajien ruokailussa on painotettu ilmastoystävällisiä valintoja. Heille tarjotaan enemmän kasvisruokaa.
– Ja silakkapihvejä. Nehän ovat Itämeri-ystävällisiä.
Crusell-viikon toiminnanjohtaja Elina Aho-Kuusama kertoo, että hiilijalanjäljen pienentämiseksi festivaalissa on luovuttu paperisista käsiohjelmista. Ohjelmat löytyvät festivaalin verkkosivuilta.
– Lisäksi konsertit juonnetaan, joten ilman käsiohjelmaakin pärjää.
Aho-Kuusama on ollut järjestämässä ensimmäistä kertaa Crusell-viikkoa. Hän kiittelee ”rautaista joukkuetta”, joka on ollut rakentamassa Crusell-viikkoa.
– Olemme saaneet myös rahallista ja henkistä tukea ympäristöstä. Ilman tätä tukea festivaalia ei voitaisi järjestää.
Aho-Kuusama myöntää, että korona vaikuttaa yhä lipunmyyntiin. Liput hankitaan viime tingassa.
– Lisäksi toimintaympäristö on muuttunut. Festivaaleja on erilainen määrä kuin silloin, kun Crusell-viikko on perustettu. On haasteellista löytää uusia yleisöjä.
Hän pitää uusien yleisön tavoittamista tärkeimpänä tehtävänä tulevina vuosina. Jo ensi vuodelle on tulossa pieni muutos: Crusell-viikko alkaa vasta maanantaina, ei tapahtuma lyhenee yhdellä päivällä. Näin puretaan alueen musiikkitapahtumien päällekkäisyyttä.
Crusell-seura on vastannut tämän vuoden järjestelyistä taloudellisesti kokonaan. Kaupunki ei ole enää mukana järjestämässä festivaalia. Crusell-seuran hallituksen puheenjohtaja Tuomas Takala sanoo, että festivaalin jälkeen tarkastellaan, miten tapahtumaa kannattaa kehittää.
– Nyt on hetki nauttia siitä, mitä on saatu aikaiseksi.
Aho-Kuusama kertoo odottavansa erityisesti lauantain avauskonserttia.
– Olli Leppäniemi soittaa konsertissa neljää eri klarinettia. Konsertti on hyvin eläväinen, hän hehkuttaa.
Leppäniemi itse taas nostaa ohjelmistosta esille erityisesti Arktis-konsertin.
– Sibelius on itselle rakasta. Me suomalaiset saamme olla onnellisia, että meillä on Sibelius ja Crusell. Heidän musiikkinsa ovat tehneet meistä tämän kansan. Kun ajattelee esimerkiksi Finlandiaa ja Jääkärien marssia, ne luovat kansallista identiteettiä.
Hän onnittelee myös Uuttakaupunkia siitä, että kaupunki on osannut hyödyntää Crusellin maineen.
– Kaikki kaupungit eivät ole nostaneet lahjakkuuksiaan samalla tavalla esille.
– Ja tulevalla Crusell-viikolla Uudessakaupungissa syntyy uusia lahjakkuuksia, Elina Aho-Kuusama muistuttaa ja viittaa viikon mestarikurssiin, josta on lähtenyt huippumuusikoita maailmalle. He vievät mukanaan sanomaa myös Crusell-viikosta ja Uudestakaupungista.
Jostain kertoo se, että fagottikurssin opiskelijoista 90 prosenttia tulee ulkomailta ja kaikki hakijat eivät edes mahtuneet Crusell-viikon kursseille.
Lyhtyjen yön lisäksi monta muutakin ilmaiskonserttia
Crusell-viikko tarjoaa yleisölle maksullisten konserttien lisäksi myös useita konsertteja, joihin on vapaa pääsy.
Torilla järjestetään viikon aikana joka päivä kello 12 alkaen Päivän puhallus. Avajaispuhalluksessa lauantaina kello 12 Olli Leppäniemi johdattelee klarinetin saloihin.
Sunnuntaina esittelyssä on vuoden 2021 Crusell-klarinettikilpailun voittaja Jonathan Leibovitz .
Maanantain puhalluksessa luvassa on soolohuilumusiikia, jota esittää Annaleena Jämsä .
Tiistaina Francois Benda ja Olli Leppäniemi soittavat B. H. Crusellin rakastettua klarinettimusiikkia.
Keskiviikona esittelyssä on oboa, esittelyn ohella luvassa on tunnelmapaloja Meri-konsertin ohjelmistosta.
Torstaina puhalluksessa lavan valtaavat Crusell-viikon jousisoittajat. Ohjelmistossa on iki-ihania jousisävelmiä aina Sibeliuksen Andante Festivosta Mårtensonin Myrskyluodon Maijaan.
Perjantaina Mor Biron johdattelee fagotin saloihin.
Crusell-viikon viimeinen Päivän puhallus on lauantaina 29.7. kello 12. Päivän puhalluksessa pääsee virittäytymään illan Amazon-konsertin tunnelmaan.
Myös Crusell-yömessuun sunnuntaina 23.7. on vapaa pääsy. Tulomusiikki soi kirkossa kello 21.30 alkaen. Konsertissa kuullaan harvemmin esitettyjä suomalaisia lauluja Sibeliuksesta Kortekankaaseen basso Nicholas Söderlundin tulkitsemina. Ranskalaista soitinmusiikkia messuun tuovat Noël Gallon, Franz Doppler ja Gabriel Fauré .
Kesän kohokohta, Lyhtyjen yö, järjestetään jälleen Vallinmäellä torstaina 27.7. kello 21 alkaen. Lyhtyjen yön musiikkimatkan avaavat festivaalin taiteilijat, taiteilijoiden jälkeen lavan ottaa haltuun uusikaupunkilaislähtöinen UTU. Illan huipentavat Uudenkaupungin teatterin esitykset musikaalista Vuonna 85 .
Oppilaskonsertteihinkin pääsee maksutta. Konsertit pidetään torstaina 27.7. kello 14 Vanhassa kirkossa sekä perjantaina 28.7. kello 14 Vanhassa kirkossa.
Crusell-viikon paidassa on nuottikirjoitusta. Tältä se kuulostaa, kun festivaalin taiteellinen johtaja Olli Leppäniemi sen soittaa:
Crusell-viikolla pitkä perinne
Uudessakaupungissa syntynyt Bernhard Henrik Crusell on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä ennen Sibeliusta.
Crusellin mukaan nimetty viikko järjestettiin Uudessakaupungissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1982.
Crusell-viikon taiteellisena johtajana on toiminut vuodesta 2020 alkaen klarinetisti Olli Leppäniemi.