Alisellekadulle tehty uudistus Koulukadun ja Liljalaaksonkadun väliseltä osuudelta valmistui juhannuksen tienoilla ja työstä on tehty loppukatselmus. Kahden korttelin osuudesta on tehty kävelypainotteinen katu, jossa autolla ajaminen on kuitenkin yhä sallittua. Uudella järjestelyllä mahdollistetaan se, että katualueella voi järjestää esimerkiksi aiempaa enemmän tapahtumia.
– Katualueelle tulee vielä muutama penkki, mutta muuten kaikki pitäisi olla paikoillaan. Lisäksi ruukuissa olevia puita saatetaan siirrellä ja kadun pintaan kuvioita heijastavia gobo-valaisimia suunnataan uudestaan, Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoo.
Kadun uudistustyöt aloitettiin syyskuussa 2021. Sen jälkeen katualueelta on uusittu rakenteet, kalusteet, varusteet ja kasvillisuus. Samalla saneerattiin vesijohto sekä jätevesi- ja hulevesiviemärit. Kadulle rakennettiin myös palovesiasema, jotta mahdollisen sammutusveden saaminen olisi jatkossa helpompaa.
Uuden kadun pinta on ladottu harmaasta graniitista, mutta kadun vanhoja reunuskiviä on myös hyödynnetty. Osa kaupunkilaisista on kommentoinut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, että kivipinta on tuntunut epätasaiselta.
– Työllä on parin vuoden takuu, joten katsotaan, miten kivet asettuvat, Arvela-Hellén huomauttaa.
Graniittikivien pintaan on kaiverrettu lähisaaristossa olevien paikkojen nimiä ja koordinaatteja. Kadun pintaan heijastetaan myös saariryhmiä. Urakan ensimmäinen kortteli eli Koulukadun ja Sepänkadun välinen osuus valmistui viime kesänä ja tänä kesänä valmistui seuraava osuus Sepänkadun ja Liljalaaksonkadun väliltä.
Yhteensä Alisenkadun kunnostustöihin on käytetty arvonlisäverottomana kaupungin varoja noin 1,8 miljoonaa euroa. Arvela-Hellén kuvailee uudistettua katualuetta pitkällisen yhteistyön ja ajatusten kompromissiksi.
– Kaupungin keskustojen kehittäminen on elinvoimakysymys, jos ei keskustaa kehitetä mitenkään, niin ei se elinvoimakaan silloin keskustassa syki, Arvela-Hellén toteaa.
Arvela-Hellénin mukaan kaupunki rakentaa keskustaa yhteistyössä alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa. Kaupunki on uudistuksen avulla tehnyt oman satsauksensa ja nyt on muiden vuoro.
– Kiinteistönomistajien julkisivujen kunnostamiset, näyteikkunat ja valaistukset ovat omiaan kasvattamaan keskustan vetovoimaa. Viihtyisä ympäristö saa ihmiset viipymään alueella ja elävät kivijalkaliikkeet pitävät ympäristön mielenkiintoisena, hän lisää.
Hän korostaa, että viihtyisä kaupunkiympäristö luodaan yhteistyöllä, eikä elinvoiman ylläpito onnistu pelkällä kaupungin satsauksella.
– Emme me uudistaneet Alistakatua kaupunkisuunnittelulle, poliitikoille tai virkamiehille, vaan se on tehty kaupunkilaisia varten, Arvela-Hellén korostaa.
Kaupungin päätös kadun uudistamisesta on kerännyt sekä kiitosta että kritiikkiä. Osa kuntalaisista on sitä mieltä, että uudistukseen käytetty rahasumma olisi tullut parempaan tarpeen muualla ja osa taas sitä mieltä, että Alisenkadun uudistamisen aika oli viimeistään nyt.
Yrittäjät ovat puolestaan kritisoineet uudistusurakan aikana hävinneitä parkkipaikkoja, mutta he ovat kiitelleet sitä, että keskustan vetovoimaa parannetaan.
Virallisesti kadulla on saman verran parkkipaikkoja kuin ennenkin.
– Autojen oikea parkkipaikka on jatkossakin kadun pohjoisreunassa ja liikenteen kulun suuntaisesti, kaupunginarkkitehti muistuttaa.
Kaupungin hankkeista saatu palaute on Arvela-Hellénin mukaan tervetullutta, mutta välillä hänestä tuntuu, että keskustelu kiertää kehää. Alisenkadun remontin ympärillä käyvä keskustelu tuntuu kulkevan samaa kaavaa kuin Kaupunginlahden uudistuksen aikoihin.
– Teetimme silloin selvityksen rannan uudistuksesta ja sen perusteella jokaisen kaupungin satsaaman euron lisäksi myös alueen yrittäjät satsasivat saman verran. Nyt ranta on vilkas ja suosittu sekä kaupunkilaisten että turistien keskuudessa, hän summaa.
