Haaga-Helian ammattikorkeakoulu teki vuonna 2021 tutkimuksen veneilijöiden rahankäytöstä, veneilytottumuksista ja alan palveluista. Tutkimus paljasti että veneily tuo Suomeen myös huomattavasti työtä ja tuloja. Veneilyn yhteenlaskettu matkailutulo oli peräti 396 miljoonaa euroa. Välitön työllisyysvaikutus oli 2471 henkilötyövuotta ja kokonaistyöllisyysvaikutus 3826 henkilötyövuotta. Merkittävimmät rahankäyttökohteet olivat polttoaineet, ravintola- ja kahvilapalvelut, huolto- ja korjauspalvelut sekä elintarvikkeet. Yhteenlaskettuna suurimman potin, noin 87,2 miljoonaa euroa, veneilijöiden rahoista sai kaupan ala.
Veneilyn suosio harrastuksena on ollut kasvussa jo monta vuotta. Vesijetit, sähkökäyttöiset moottorit ja vastaavat uutuudet ovat tuoneet lajin pariin uusia harrastajia. Samoin lähi- ja luontomatkailun lisääntyminen. Monelle purjehtiminen tai melominen on nyt ympäristötietoinen valinta liikkua. Vuokraveneiden käyttö on Suomessa vielä verraten vähäistä, mutta ala tulee todennäköisesti kasvamaan yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona harrastukselle.
Haaga-Helian tekemässä tutkimuksessa todetaankin veneilyalan tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia. Kasvun näkökulmasta vierasvenesatamissa toimivien tahojen yhteisenä tavoitteena tulisi omanlainen, vetovoimainen ja tunnettu brändi.
Tässä lehdessä olevassa haastattelussa veneilyä harrastava Pekka Suppola kertoo purjehtineensa Uuteenkaupunkiin jo lähes 40 kertaa. Hänen mielestä Uusikaupunki on yksi parhaista veneilykohteista. Suppolan perheen kohdalla Uudenkaupungin vierasvenesatama on siis onnistunut täyttämään odotukset.
Toivotaan, että tämä veneilykesä synnyttää uusia Uuttakaupunkia fanittavia veneilijöitä. Kanta-asiakkaat ovat tärkeitä myös venealalla.
Maija Ala-Jääski