Tällä ja ensi viikolla Ykskoivun ja Matalanpuhdin vesialueilla leikataan vesikasvillisuutta. Tähkä-rviän ja ahvenviidan leikkauksella on tarkoitus parantaa veden laatua. Tähkä-ärviä on levinnyt voimakkaasti alueella viime vuosina, mutta alueella kasvaa myös muita vitalajeja.
Merikasvien leikkuutyöt tekee Kokkolasta oleva Clewat Oy. Vesikasvien leikkaaminen liittyy Uusikaupunki kirkkailla vesillä -hankkeeseen.
Vesien hoitotoimenpiteiden lisäksi hankkeelle on asetettu seurantavelvoite siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat vedenlaatuun. Aikaisemmin hankkeessa on seurattu Mourunojan varrelle rakennetun kosteikon toimivuutta näytteenotoilla, automaattimittauksilla ja virtausmittauksilla.
– Seurantatulokset osoittivat, että viime vuonna valmistunut kosteikko toimii, kuten on suunniteltu eli se pidättää ravinteita ja kiintoainesta, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen projektityöntekijä Pasi Salmi kertoo.
Ykskoivun ja Matalanpuhdin leikattavien alueiden vedenlaatua seurataan etukäteen, leikkuutyön aikana ja jälkikäteen.
– Ykskoivunpuhdille on jo asennettu automaattimittari ja sen seuranta jatkuu elokuun loppuun. Automaattimittarilla seurataan veden sähkönjohtavuutta eli suolaisuutta, sameutta ja a-klorofylliä eli lehtivihreän määrää, Salmi selventää.
Mittarilla on mahdollista seurata myös veden korkeuden muutoksia. Mittaria huolletaan 1,5 viikon välein ja samalla otetaan kontrollinäytteet, joiden avulla mittarin tuottamaa dataa kalibroidaan.
– Sähkönjohtavuuden mittauksella arvioidaan sitä, muuttuuko veden suolapitoisuus leikkuiden seurauksena eli onko kasvillisuudella vaikutusta virtausolosuhteisiin, Salmi toteaa.
Salmi pitää todennäköisenä, että meriveden korkeuden muutokset, Itämeren virtausmalli, matalapaineet ja tuulen suunta selittävät pääosan alueen virtausoloista, ei niinkään kasvillisuus.
– Aihe on monin tavoin kiistanalainen, mutta tähänkin voidaan saada selvyyttä seurannan edistyessä. Sameutta mittaamalla voidaan arvioida esimerkiksi sitä, aiheuttaako leikkuuaikainen toiminta hetkellistä veden sameutumista ja vaikuttaako virtausolojen parantaminen sameuteen, Salmi listaa.
Mittauksista saatuja tuloksia on tarkoitus peilata alueen muiden tarkkailuasemien tuloksiin vastaavalta ajankohdalta.
– Tätä seurantaa voidaan pitää pilottiluonteisena toimintana. Toivomme vesiensuojeluyhdistyksessä, että automaattimittari saisi olla rauhassa seurantajakson ajan. Kerromme tuloksista syksyn aikana, Salmi sanoo.
Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle avustusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
