Santtiossa Harmaalokkikujan varrella olevasta kosteikosta nousee sumua ja aamun äänimaisemaa rikkoo mekaanisen laitteen hurina. Oransseihin työvaatteisiin pukeutunut mies kävelee vesijohto perässään syvemmälle palsamien joukkoon.
Kaupungin viherpalveluissa on hävitetty vieraslajeja muutaman viikon aikana uudenlaisella monikäyttölaitteella.
– Kyseessä on vieraslajien ja rikkaruohojen torjuntaan kehitetty laite, joka kuumentaa veden sataan asteeseen. Sen jälkeen vesihöyryllä valellaan joko kasvien lehtiä, runkoa tai juuria. Esimerkiksi haitalliseksi luokiteltuun mehevävartiseen palsamiin se toimii erinomaisesti, Uudenkaupungin kaupunginpuutarhuri Saija Peltola kertoo.
Palsamien seassa pusikossa kulkee viheryksikön kausityöntekijä ja haittakasviasiantuntija Tero Halme. Hänen työmaansa on kadun varrelta liki meren rantaan saakka, tosin urakka on niin iso, ettei siihen taida ihan päivä riittää.
– Tällä hetkellä pitäisi kyetä olemaan useamman vesihöyrylaitteen kanssa eri puolilla kaupunkia, koska vieraslajeja pitäisi saada hävitettyä ennen kuin ne siementävät. Esimerkiksi lupiinin kukinta alkaa olla loppupuolella ja seuraavaksi se alkaa siementää, joten sitä ennen pitäisi päästä niihin käsiksi, Halme huomauttaa.
Halme on palkattu kaupungin viheryksikköön lokakuuhun saakka ja hänen työnsä on torjua vieraslajeja siimaleikkurilla, kitkemällä, peittämällä, höyryttämällä tai näännyttämällä.
– Uudessakaupungissa eniten esiintyviä vieraslajeja ovat kurttulehtiruusut, lupiinit, palsamit sekä japanintatar. Jättiputkia täällä on onneksi aika vähän, Halme kertoo.
Halme on tyytyväinen uuden laitteen tehoon, mutta käytössä se on siimaleikkuria hitaampi. Parin pesukoneen kokoinen laite on kiinnitetty lava-auton lavalle ja sen kyljessä on rullalla kymmeniä ja taas kymmeniä metriä vesijohtoa.
– Minun on välillä ajettava varikolle, jotta saan tankattua laitteeseen lisää dieseliä ja täytettyä sen vesitankit. Siinä mielessä siimaleikkuri on nopeampi, mutta höyryttämällä kasvi kuolee varmemmin, Halme toteaa.
Nyt käsittelyssä oleva palsami reagoi heti kuumaan veteen ja kasvi lakoaa, lakastuu ja alkaa kuivua pois.
– Höyrytyskoneesta nousee vähän sellaisen keitetyn vihreän muhennoksen tuoksu. Toinen vaihtoehto näiden hävittämiseen olisi ollut esimerkiksi lammasaitauksen teko, koska lampaat olisivat syöneet nämä palsamit nopeasti, Halme lisää.
Halme on koulutukseltaan ympäristönhoitaja ja hän on aiemmissa töissään esimerkiksi Museovirastolla erikoistunut vieraslajeihin ja niiden hävittämiseen. Kotkan suunnalla hän teki pitkään töitä jättiputken hävittämiseksi.
– Jättiputkea tuli kuitenkin koko ajan lisää Venäjältä tulevien junavaunujen tai pelkästään autonrenkaidenkin mukana, joten sitä taistelua ei voinut voittaa, Halme lisäsi.
Hän muistuttaa, että ylipäätänsä vieraslajien torjunta on pitkäjänteistä työtä. Kasveja on niitettävä tai kitkettävä useassa eri kasvuvaiheessa usean vuoden ajan.
– Esimerkiksi kurtturuusun hävittäminen vie vuosia, joten ei tämä työ tule yhdessä kesässä valmiiksi, Halme lisää.
– Ja esimerkiksi lupiinit ovat vallanneet jo maata niin runsaasti, että kannustamme lämpimästi kaupunkilaisia poimimaan kukkia maljakkoihinsa koristeeksi ennen, kuin ne ehtivät siementää, Peltola vinkkaa.
Peltola on tyytyväinen siihen, että Halme kysyi häneltä töitä ja kertoi taustoistaan. Kurtturuusujen hävittämistä kaupungilla on tehty suunnitelmallisesti jo useamman vuoden ajan, mutta aikaa pitäisi riittää muidenkin vieraslajien torjuntaan.
– Ei kaupungin omalla porukalla ole tarpeeksi resursseja siihen. Vaikka vieraslajien torjunta on Teron päätehtävä, on meitä silti niin vähän, että hän tekee muitakin viherpuolen töitä. Toivottavasti saisimme varat myös ensi vuodelle hänen palkkaamiseen, Peltola kertoo.
Kaupungin viheryksikössä on jo pitkään yritetty toimia mahdollisimman vähillä kasvimyrkyillä. Ekologinen vesihöyrylaite on osa tätä toimintakulttuuria.
– Kasvintorjunta-aineiden käyttö vaatisi myös lisäkoulutusta. Terolla siihen on koulutus, mutta kaikilla muilla kausityöntekijöillä ei ole, joten veden höyrystävä laite sopii myös muiden käytettäväksi, Peltola lisää.
Pusikosta nouseva vesihöyry herättää kadulla kävelijöissä ihmetystä. Muutama aamulenkkeilijä pysähtyy katsomaan ja kyselemään tarkemmin.
– Moni muistelee lapsuutensa kasveja tai esittää vastakkaisia kommentteja. Monen mielestä esimerkiksi kurtturuusu on kaunis kasvi, joka sitoo maata. He saattavat myös kysyä, mitä sen tilalle tulee, kun kurtturuusu on hävitetty, Halme kuvailee.
– Kurtturuusun hävittäminen vie vuosia, joten sen tilalle ei heti voi istuttaa mitään. Esimerkiksi nyt käsittelyssä olevan palsamikasvuston tilalle luonto hoitaa muita kasveja. Tilalle nousee todennäköisesti vielä tämän kesän aikana joko nokkosta tai maitohorsmaa, Peltola summaa.
