Mutta elokuva avasi uusia näkökulmia. Kautta aikojen tytöt ovat harjoitelleet äitiyttä leikkimällä vauvanukeilla, ja kaikki nuket olivat hoitamista ja hoivaamista varten. Sitten tulivat barbit ja – padam! Tyttöjen leikit muuttuivat äitiysharjoituksista itsensä toteuttamiseksi. Barbit kasvattivat tytöt tekemään sitä, mitä itse halusivat. Lopputuloksen näemme ajankohtaisohjelmien asiantuntijoista ja naisministerien suuresta määrästä. Barbeilla leikkijät ovat kasvaneet aikuisiksi.
Istuin Kuvalassa pinkkiä yllä pää kihisten ajatuksia asenteiden muutoksesta ja tasa-arvosta. Barbien suloisessa maailmassa oli naispresidentti, naisnobelisteja, naisduunareita, naislääkäreitä jne. He pitivät hauskoja naisbileitä ja olivat onnellisia.
Tähän tyttöjen paratiisiin luotiin poikaystävä, Ken. Raamatussa Eeva tehtiin miehen kylkiluusta, barbimaassa mies luotiin naista varten. Kenin ainoa tehtävä oli seistä rannalla ja odottaa Barbin katsetta. Hän oli komea tyhjätasku ja tukka hyvin.
Barbi lähti todelliseen maailmaan pinkillä karkkiautolla, ja Ken seurasi mukana. Tässä meidän maailmassamme Barbia pidettiin vain tyhmänä, isorintaisena blondina, mutta Keniä ihailtiin, koska hän oli mies. Hän sai heti töitäkin, vaikka työkokemus oli yhtä tyhjän kanssa. Ken viihtyi ja bailasi kaikkien muiden kenien kanssa. Kenien bileisiin barbit eivät päässeet.
Ajatukseni harhautuivat Leville, jossa kelkkamiehet vetäytyivät omiin ”miesluoliinsa” örisemään ja juomaan kamalasti kaljaa. Muistin leikkineeni ajatuksella millainen olisi vastaava ”naisten luola”? Barbielokuvassa sen näin. Tietenkin pinkki, nätti ja täynnä iloisia naisia.
Loppujen lopuksi elokuvassa nousikin esiin miehen, kaikkien kenien rooli tässä tosimaailmassa. Barbi löysi itsensä, mutta Ken ei tiennyt kuka hän oikein olikaan. Onko elämästä iloitseminen ja rannalla seisominen miehen työtä?
Nykyään lapset halutaan kasvattaa ”oletetuiksi”, on miesoletettuja ja naisoletettuja ja siltä väliltä. Ei enää sinistä pojille ja vaaleanpunaista tytöille. Valistuneet vanhemmat hankkivat lelut neutraaleissa väreissä, joista bees on kaikkein turvallisin, se ei ole maskuliini eikä feminiini.
Barbi ei ”olettanut”. Hänen maailmassaan ja tässä todellisessa maailmassa ihana pinkki sopii kaikille sekä keneille että barbeille. Olkoot kaikki sellaisia kuin ovat.
Vihjeeksi, että netissä voi jokainen kokeilla millaiselta itse näyttää Keninä.
Olipa riemastuttava elokuva, mutta ei tosikoille.
Pirkko Arstila
freelancer