Tutkimusten valossa suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuosi sitten kerätty aineisto osoitti, että suuntaus on jatkunut edelleen, ja nyt yhä useammalla, yli 15-vuotiaalla suomalaisella on kokemusta huumeista. Esimerkiksi kannabista on käyttänyt tai ainakin kokeillut lähes 30 prosenttia suomalaisista.
Tähän yhtenä syynä lienee muutos kannabiksen kokeiluun ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Kannabiksen käyttöä ei pidetä enää riskialttiina. Yhä useampi puhuu myönteisesti jopa kannabiksen laillistamisen puolesta. Asenteisiin on todennäköisesti vaikuttanut myös esimerkiksi amerikkalaisista tv-sarjoista ja elokuvista saatu malli, missä kannabiksen poltto on usein perin arkista puuhaa.
Kannabiksen käyttö ei kuitenkaan suinkaan ole vaaratonta, vaan sen pitkäaikainen käyttö heikentää kognitiivisia kykyjä, erityisesti verbaalista oppimiskykyä, muistia ja huomiokykyä. Suomeksi sanottuna tyhmentää.
Tutkimusten mukaan suomalaisten asenteet ovat muuttumassa myös muiden huumeiden käytön osalta. Lähes kaksi kolmasosaa tutkimuskyselyyn vastanneista suomalaisista piti huumeiden käyttöhuoneita hyväksyttävinä. Tämä kertonee siitä, että yhä useampi näkee, että huumeongelmaa ei voida hoitaa vain kielloin ja rangaistuksin.
Päihdeongelmat eivät vaikuta vain ongelmakäyttäjiin, vaan myös heidän läheisiinsä. Päihdeongelmat ovat usein sekä seurausta syrjäytymisestä että syy yhteiskunnasta syrjäytymiselle.
Vaikka syitä päihteiden käytölle on lukuisia ja päihderiippuvuuden synty on hyvin yksilöllistä, niin silti parasta päihdetyötä on yhä se ennaltaehkäisy. Jos yhteiskunnassa olisi halua panostaa lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, kasvatuksen ja koulutuksen laatuun, mielenterveyspalveluihin ja perheiden hyvinvointiin entistä enemmän, niin tämä todennäköisesti vaikuttaisi tulevina vuosina myös päihdeongelmaisten määrää alentavasti.
Maija Ala-Jääski