
– Olen kolmannen polven kauppias. Tämä on tuttu ala itselleni. Jo pienestä pitäen olen tehnyt läksyjä kaupan takahuoneessa, Wiren kuvailee.
Ensikosketuksen omaan työuraansa Wiren sai kesätyöntekijänä 15-vuotiaana.
– Alusta asti olen tykännyt työstä. Tykkään olla ruoan kanssa tekemisissä, vaikka kauppa on muutakin kuin ruokaa, mutta enemmän se puoli on aina kiinnostanut.
Kauppiaana työskentely on Wirenin suvussa tuttua puuhaa.
– Jo isovanhemmilla oli kauppa Turun alueella. Äiti ja isä olivat molemmat kauppiaita K-marketeissa, Wiren selittää.
Jimi Wiren aloitti heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen vanhempiensa supermarketissa liha- ja kalatiskillä. Ihmisten palveleminen tiskin takaa loikin kannustimet kauppiaan polulle.
Kun vanhemmat jäivät eläkkeelle, siirtyi Wiren lihamestariksi supermarketiin. Siellä hän työskenteli, kunnes Uudessakaupungissa avautui kauppiaan pesti K-Market Pikkuherkussa.
– Keskolta tarjottiin tätä paikkaa ja siitä se sitten lähti.
Keskon kauppiaskoulutuksen ja lihamestarin pätevyyden hankkinut Wiren työskenteli aiemmin Naantalissa.
– Vähän työmatka piteni, mutta kun on kaksi lasta kotona, on helpompaa, että minä käyn muualla, kun lähipiiri on lähellä kotia, Ruskolla asuva Wiren sanoo.
Kauppiaan arki on sujunut vauhdikkaasti.
– Päivät menee touhutessa, ensin töissä ja sitten kotona. Todella nopeasti on aika mennyt.
Mitään suurempia kommelluksia tai ongelmia ei ole onneksi sattunut.
– Pieniä laitevaurioita tuli, kun helteet alkoivat, mutta se kuuluu asiaan. Tiedän jo, mitkä laitteet yleensä hajoavat.
Kauppiaaksi ja yrittäjäksi ryhtyminen muutti hieman ajatusmaailmaa, mutta pääasiassa ala on Wirenille niin tuttu, ettei suuria yllätyksiä tullut. Ainoastaan byrokratian määrä on hieman hämmästyttänyt.
– Erilaisia sopimusasioita on joutunut hoitamaan paljon. Sähköisiä allekirjoituksia on saanut tehdä, Wiren naurahtaa.
Talvella aloittaessaan kauppiaana Wiren lupasi kehittää ainakin Pikkuherkun takeaway-valikoimaa. Niin on tapahtunutkin.
– Patonkien myynti on kasvanut koko ajan. Asiakkaat ovat hyvin löytäneet ne, kuten muutkin takeaway-tuotteet.
Erityisesti kesällä hän on huomannut, että valmiiden, helposti mukaan otettavien elintarvikkeiden suosio on kasvanut.
Kaupan valikoima elää jatkuvasti, mutta mitään mullistusta Wiren ei ole tekemässä.
– Yritämme pitää kaupan valikoiman mahdollisimman laajana näin pieneksi kaupaksi.
Uudessakaupungissa kesä on vilkasta aikaa, kun turistit saapuvat kaupunkiin. Sen on myös kauppias huomannut.
– Englannin- ja saksankielisiä asiakkaita on huomannut selvästi enemmän. On päässyt vähän itsekin verestämään englannin taitoja. Muutenkin huomaa, että on turisteja, kun asiakkaat kyselevät, mistä mitäkin löytyy kaupungilla.
Wirenille Uusikaupunki on vielä uusi kaupunki, johon hän ei ole vielä kunnolla tutustunut.
– Liian vähän. Kotiinkuljetuksia viedessä olen päässyt tutustumaan kaupunkiin ja muutaman kerran olen käynyt kahviloissa, mutta enemmän pitäisi ehtiä liikkua kaupungilla.
Paikallisia yrittäjiä Wiren sentään on tavannut. Uusikaupunkilaisia tuotteita löytyy tuttujen marenkien ja kastikkeiden lisäksi hedelmä- ja vihannesosastoilta.
Keskolla on tyypillistä, että kauppiaat hakeutuvat jossain vaiheessa uraa suurempiin marketteihin. Wiren on tyytyväinen tähän hetkeen, mutta ei sulje pois etenemistä uralla.
– Jos joskus joku paikka avautuu, saatan siirtyä isompaan, Wiren pyörittelee.
Toistaiseksi kauppiaan arki on pyörinyt kaupan ja perheen ympärillä. Lomille ei ole ollut aikaa.
– Varsinaista lomaa ei ole ollut viikonloppuja enempää. Oma arki menee lasten kanssa touhutessa, mutta olen yrittänyt urheilla mahdollisimman paljon. Liikunta ja urheilu ovat oma juttuni.
Wiren pelaa Suomen lacrosse-maajoukkueessa, joka valmistautuu ensi vuoden MM-kisoihin New Yorkiin.
– Viime vuonna olimme EM-kisoissa neljänsiä, joten MM-kisoissa on tavoitteena päästä top 5:een. Sijat 5–10 ovat ainakin tavoitteena. Tarpeeksi korkealla pitää asettaa tavoitteet, Wiren painottaa.