– Meillä on myös Isosskarissa lampaita, kertoo saarelle lampaita tuonut karjankasvattaja ja lampuri Jyrki Ankelo .
– Isossakarissahan lampaat tulevat syliin, hän toteaa. Vekaran saaren lampaat vierastavat hieman enemmän, sillä saarella ei ulkopuolisia juuri käy.
Ankelon ja Katariina Vapolan maatila Vapolan tila kasvattaa lampaita ja muuta karjaa Kalannissa.
Sopimuslaiduntajana toimiva Ankelo vie lampaita laiduntamaan eri kohteisiin, ja käy niitä usein katsomassa. Hän varmistaa, että lampailla on kullakin alueella riittävästi ruokaa ja hyvät oltavat. Lammaslauman tuominen saarelle vaatii oman työnsä. Vekaran saarelle ne tuodaan erillisen karjalaiturin kautta.
– Kyllähän se pitää aina olla valmiudessa, hän kertoo ja lisää, että aina vahingoilta ei voi välttyä. Saarilla liikkuu kuitenkin yleensä vähemmän petoja kuin sisämaassa, vaikka niitäkin voi uimalla tai jäiden mukana saarille päätyä.
Vapolan tila kasvattaa texel-rotuisia lampaita pääasiassa lihakarjaksi luonnonlaidunnusmenetelmällä. Suomessa luonnonlaiduntamista hyödynnetään Ankelon mukaan selvästi vähemmän kuin Ruotsissa, sillä karjantuotanto on täällä huomattavasti keskitetympää. Esimerkiksi teurastaminen tulee Ankelon mukaan nykyään pientilalliselle verrattain kalliiksi.
– Ruotsissa on paljon pienteurastamoita. Se tulee siellä halvemmaksi. Tässä pitäisi ottaa Ruotsista mallia, siellä on huomattavasti enemmän luonnonlaidunnusta.
Lammaskarjasta saadaan laiduntamisen hyötyjen ja lihan lisäksi villaa.
– Lampaat keritään syksyisin ja keväisin. Aiemmin texelin villalla ei ole ollut rahallista arvoa, mutta nyt suurin osa villasta menee eristeeksi kotimaiselle peittovalmistajalle Ankelo kertoo villan käyttökohteesta.
Villan tuotanto ei Suomessa ole Ankelon mukaan kuitenkaan kovin kannattavaa, ja siksi sen kaupallinen hyödyntäminen on vaikeaa.
Sopimuslaidunnus on merkittävä keino luonnon ennallistamisen avuksi.
– Ilman sopimuslaidunnusta ei tästä tulisi mitään. Syvään kummarramme näitä sopimuslaiduntajia, toteaa Vekaran saaren ennallistamistyössä mukana ollut, Metsähallituksen luontopalvelujen luonnonsuojelun asiantuntija Aila Tarvainen .
Tarvainen kävi tekemässä saarella perinnebioopin täydennysinventointityötä siellä järjestetyn talkooleirin yhteydessä. Hän kertoo, että luonnonlaidunnusta hyödynnetään useissa kohteissa.
– Nämä lähtee paljon siitä, että inventoidaan. Sitten kun on inventoitu ja näkyy, että on potentiaalia laidunnukselle, sitä hyödynnetään, hän kertoo.
