– Talon perässä. Etsimme Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta hyvän kokoista taloa omalla tontilla, missä olisi mahdollisuus kasvattaa mehiläisiä, Timo kertoo.
– Ja täältä on hyvät etäisyydet lähteä työpaikoille, Minna jatkaa.
Timo on kotoisin Säkylästä ja Minna Nokialta. Yhdessä pariskunta asui viimeksi muutaman kuukauden Raumalla, kunnes mieli halasi suuremmalle tontille.
– Marraskuussa ’21 muutimme tänne, Minna kertoo.
Timo ja Minna olivat toisistaan tietämättä haaveilleet jo pitkään mehiläistarhan perustamisesta. Toistaiseksi hunajaa valmistuu pääasiassa vain omaan käyttöön, mutta kenties tulevaisuudessa sitä saattaa olla myytäväksi asti.
– Vuosi sitten oli kolme pesää, Minna kertoo.
– Nyt on yhdeksän. Ensi vuonna ehkä jo tuplasti enemmän, Timo sanoo.
Omalla tontilla Pyhämaantien varrella on reilusti tilaa ja pieni metsäkaistalekin. Liikaa pönttöjä ei kannata kuitenkaan tuoda samalle alueelle, koska pölytettävää on rajallisesti.
– Voisimme jo laajentaa reviiriä ja pölyttää jonkun toisen omenapuita, Timo vinkkaa lähiseudun asukkaille.
Timo on töissä Raumalla, HK:n tehtaalla kunnossapidossa. Minna aloitti juuri varhaiskasvatuksen opettajana Laitilassa.
– Tein välillä sosiaalialan töitä, mutta nyt palasin varhaiskasvatuksen opettajaksi, mitä olen tehnyt enemmän.
Edellisen työn kautta Uusikaupunkikin tuli Minnalle tutuksi. Timo puolestaan on paremmin tutustunut seutuun vasta viime vuosina. Pyhämaa on molemmille sopivien etäisyyksien päässä.
– Ei täältä kilometrejä oikeasti tule kovin paljon. Alkupää on vähän huonoa, Timo sanoo.
– Talvella sai jännittää kelejä, että miten pääsee läpi, Minna jatkaa.
– Ei tämä ole ihan ensimmäistä joukossa, mitä aurataan, Timo ymmärtää.
Heinäisten kylässä, mäen päällä seisova talo on rakennettu vuonna 2014, eikä vaatinut remonttia.
– Hiukan vain maalausta, eteinen maalattiin, Timo kuvailee.
Laurilat ovat tykästyneet elämään Pyhämaassa ja ovat iloisia sen palveluista.
– Tänä kesänä on enemmän käyty rannalla ja matonpesupaikalla, Minna mainitsee.
Heillä ei ole yhteisiä lapsia, ja Minnan aikuiset lapset asuvat muualla, mutta nytkin tyttären Nuppu-koira on Pyhämaassa hoidossa.
Välillä pariskunta pistäytyy Uudenkaupungin keskustassa.
– Kaupunginlahden ympäristö on hieno. Paljon on viety vieraita sinne ja kaikki ovat kehuneet. Se on ainutlaatuinen paikka ja hyvät ruoat ravintoloissa, Minna kehuu.
Molemmat nauttivat Uudenkaupungin yleisestä ilmapiiristä ja tapahtumien määrästä.
– Ihmiset ovat ystävällisiä ja tuttavallisia, se on ollut hieno huomata. Ei sellaista ole joka paikassa, Timo sanoo.
Timoa työt sitovat paljon myös viikonloppuisin, minkä vuoksi joka tapahtumaan ei ole päästy, mutta erilaisissa toritapahtumissa ja markkinoilla he ovat käyneet useasti.
Mehiläisten kasvattaminen on herättänyt tuttavissa ihmettelyä ja ihailua.
– Kaikilla on paljon kysyttävää mehiläisistä, Minna naurahtaa.
Mehiläisten lisäksi haaveissa on ollut muitakin eläimiä.
– Kanoista ja ankoista on puhuttu, mutta se sitoisi jo paljon enemmän. Ei voi lähteä noin vain reissuun. Mehiläiset pärjäävät ja koiran saa hoitoon, Minna sanoo.
Laurilat ovat itseoppineita mehiläistarhureita. Netistä löytyy paljon videoita ja oppimateriaalia.
– Tekemällä oppii, Timo muistuttaa.
Pientä takapakkiakin on tullut. Viime talvi oli hankala mehiläisille, sillä pörriäiset ehtivät jo herätä kevääseen, kunnes talvi tuli takaisin.
– Yksi pesä menetettiin talven aikana, Timo kertoo.
– Se on yleistä, Minna jatkaa.
Myös mehiläisten hankkimiseen löytyy hyvät ohjeet netistä.
– Kasvattajilta ostetaan yhdyskunta kerrallaan. Mehiläisiä ja kuningattaria myydään myös erikseen, Timo kertoo.
Mehiläistarhaajan elämä on vaihtelevaa, samanlaista päivää tai kesää ei ole. Sadonkorjuuaika on käsillä, mutta tältä vuodelta ei valitettavasti ole odotettavissa hyvää hunajasatoa.
– Ensin oli kylmä kevät ja sitten kuiva alkukesä. Näillä seuduilla on huono hunajasato, Timo harmittelee.
Mehiläisten ja muiden pölyttäjien arvo on kuitenkin hunajaa suurempi, ja vaikutus näkyy heti omalla pihalla.
– Naapurikin sanoi, että tuli enemmän omenaa, Minna kertoo.
Puolukkaa ja mustikkaa on enemmän, kun on enemmän pölyttäjiä ja villivadelma on erityisesti mehiläisten mieleen.
Lauriloiden puutarhassa ei nypitä jokaista rikkaruohoa, vaan annetaan kaiken kukkivan kukkia.
– Iloitaan jokaisesta maitohorsmasta, mikä kasvaa pihalla, Minna sanoo.
– Kaikki mikä kukkii, saa kasvaa, Timo päättää.