– Toukokuussa on perunat istutettu, jokainen oppilas sai istuttaa kahdeksan perunaa, kertoo Lokalahden koulun 1.–2. luokkien yhdysluokan opettaja Sanna Alanen .
– Nämä ovat todella suosittuja päiviä, oppilaat aina sanovat, että nämä on parhaita, hän jatkaa.
Väättästen perunatila toimii nyt maatilakummina viidettä kertaa. Toiminnan ajatuksena on opettaa lapsille ruoan alkutuotannosta käytännössä.
– Minä ajattelin kertoa teille, että perunat ovat kasvaneet, mutta minusta tuntuu, että jotkut muutkin ovat kasvaneet, Väättänen puhuu oppilaiden edessä.
– Onko teillä ollut kiva kesä, hän kysyy.
– Joo, kuuluu yhteen ääneen lasten vastaus.
Väättänen kertoo perunan viljelystä ja sääolojen vaikutuksesta lopputuotteen laatuun.
– Varmaan kaikki tietää, että jokainen kesä on erilainen. Perunahan on sellainen, että jos on liian kuivaa, se ei kasva ja on rupista, ja jos se on aivan veden ympäröimä, se mätänee. Teidän perunat ovat kuitenkin kasvaneet hyvin, hän toteaa.
Seuraavaksi on perunan noston aika. Pellolle on pystytetty seipäät, jossa lukee kunkin perunan istuttaneen lapsen nimi. Väättänen opastaa alkuun kuokan käytössä, ja lapset pääsevät vuorollaan nostamaan istuttamansa perunat.
Lokalahden koulun oppilaat pääsevät usein tutustumaan maatilojen toimintaan läheltä.
– Olemme eläimiä käyneet katsomassa, sitten ruokapuolta, esimerkiksi sokerijuurikkaan kasvattamista. Ajatus on kertoa suomalaisesta ruokatuotannosta, mistä se ruoka tulee, Alanen kertoo.
Ennen paikalle saapumistaan oppilaat käsittelivät aiheitta ensimmäisen oppitunnin aikana.
– Olemme katsoneet esittelyvideoita, kertoo koulun 1.–3. luokkien ohjaaja Heidi Selin .
Perunaa nousee pellosta runsaasti. Lapset saavat viedä ne kotiinsa mukaan.
– Viidestä kahdeksaan kiloa, se vaihtelee. On siinä pienille koululaisille painavat pussit kotiin vietäväksi, naurahtaa Hanna-Leena Väättänen , joka on auttanut oppilaita kaatamaan perunoita ämpäristä pussiin.
– Toimitamme lähialueen S-Marketteihin perunaa, he toimittivat pussit tähän, hän kertoo.
Istutettuja perunoita on kahta lajia, vaalea ja monikäyttöinen Annabelle ja punainen yleisperuna Bellarosa.
– Lähes kaikki istuttivat neljä ja neljä, toteaa Anssi Väättänen.
– Hienoja perunoita molemmat. Bellarosa on kypsynyt jo niin hyvin, että sitä voi käyttää vaikka muussissa, hän jatkaa.
Alkuun Väättänen pohti sitä, ovatko perunat tallella. Pellolla liikkuu usein valkohäntäpeuroja, jotka perunasta pitävät. Yhtäkään perunaa ei kuitenkaan ole syöty, ja niiden kunto on säilynyt muutenkin hyvänä.
Maatilakummitominta on Väättäsille mieleistä.
– Tämä on hirveän kivaa, lasten kanssa on kiva aina olla kontaktissa. Ennen kaikkea laitetaan viestiä eteenpäin, kuinka alkutuotanto toimii, toteaa Anssi Väättänen.
Kysyttäessä mielipidettä päivän kulusta, jokainen oppilas kertoo siitä pitävänsä. Osalla onkin perunan nostosta jo selvästi kokemusta, eräs ahkera on nostanut ja aiemmin istuttanut perunoita muiden oppilaiden puolesta.
– Se on aika mukavaa, oppilas kertoo perunan nostosta, ja lisää, että se voi välillä tuntua hieman raskaalta.
Maatilakummitoiminta kerää kiitosta koulun henkilökunnalta.
– Meidän kannalta aina todella kivoja päiviä. Maatilakummit ovat järjestäneet kaiken todella hyvin. Iso kiitos heille, Alanen toteaa.
