Vakkasuomalaisia veteraanimatrikkelejakin tärkeällä tavalla tekemässä ollut Markku Vainio on saanut sotakamreerin nimen ja arvon. Harvinaisen arvonimen myönsi hänelle tasavallan presidentti Sauli Niinistö mittavasta sotahistoriaan liittyvästä kirjallisesta toiminasta, monipuolisista ansioista vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä ja muusta merkittävästä järjestötoiminnasta.
Vakkasuomalaisille Markku Vainio on tullut tutuksi ennen kaikkea täällä vuosikymmen sitten tehtyjen ja suuren suosion saavuttaneiden veteraanimatrikkelien yhtenä keskeisenä tekijänä.
Hän kirjoitti viime sotiin liittyviä artikkeleita Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Lokalahden, Uudenkaupungin ja maalaiskunnan sekä Pyhärannan ja Pyhämaan veteraanimatrikkeleihin.
Hän on sen lisäksi kirjoittanut tai toimittanut toista kymmentä sotahistoriallista kirjaa ja parikymmentä muuta teosta esimerkiksi eräkulttuurista, kansanperinteestä ja urheiluhistoriasta.
Vuodesta 1969 lähtien hän on kirjoittanut sanoma- ja aikakauslehtiin noin 1100 Suomen sotahistoriaa ja itsenäisyyshistoriaa käsittelevää kirjoitusta. Eri maanpuolustusjärjestöjen julkaisuihin hän on tehnyt lisäksi yli 300 artikkelia.
Markku Vainio on ollut ja on myös suosittu luennoitsija. Hän on viimeisen viiden vuosikymmenen kuluessa pitänyt eri yhdistysten kokouksissa ja juhlatilaisuuksissa noin 300 esitelmää ja alustusta sotahistoriasta ja maanpuolustuksesta.
Hän on tuttu puhuja myös Vakka-Suomessa. Muutama vuosi sitten hän vieraili esimerkiksi Lokalahden perinnepiirissä puhumassa viime sodista.
Hän on muun muassa Vakka-Suomen Suojeluskuntien perinneyhdistyksen entinen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja.
Koulutukseltaan raumalainen Vainio on toimittaja. Hän toimi aikanaan Länsi-Suomen toimittajana ja toimitussihteerinä sekä kaupunkilehti Lännenmaan ja paikallisradio Ramonan päätoimittajana. Lisäksi hän on ollut päätoimittajana kahdessa asealan lehdessä.
Tasavallan presidentin myöntämä avoin kirje sotakamreerin nimestä ja arvosta luovutettiin Markku Vainiolle Lappi Tl:ssä järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Nimityskirjeen luovutti hänelle uusikaupunkilainen Martti Aro , joka toimii Jalkaväkirykmentti 56:n ja 60:n killan puheenjohtajana.
Matti Jussila
Markku Vainion viimeisin kirja
kertoo lappilaisten sotataipaleesta
Markku Vainion viimeisin kirja ” Narvilta Kriville ja Käkimäkeen ” käsittelee lappilaisten sotataivalta vuosina 1939–1945. Kirja on jo ulkoasultaan komea, sillä suurikokoisia sivuja on kaikkiaan runsaat 600. Myös sisältö on runsas, laadukas ja mielenkiintoinen.
Lappi Tl Veteraaniperinne ry:n kustantama teos sisältää matrikkelin kunnan sankarivainajista ja sotaveteraaneista sekä paljon mielenkiintoisia artikkeleita. Myös kirjan kuvitus on runsas ja monipuolinen.
Lappilaisia osallistui Suomen viime sotiin kaikkiaan yli 700. Heistä kaatui sankarivainajina runsaat 90. Kirjan matrikkelitietojen keräämisestä vastasivat kylittäin nimetyt yhteyshenkilöt.
Lappilaiset taistelivat talvisodassa Suomussalmella ja jatkosodassa pääosin JR 56:n riveissä Itä-Karjalassa. Poventsan seudulla lappilaisten aseveljenä oli muun muassa myös Mauno Koivisto . He muistavat Koiviston rehtinä ja leppoisana aseveljenä.
Kirjan monissa mielenkiintoisissa artikkeleissa kerrotaan esimerkiksi talvisodan taustoista, Karjalankannaksen linnoittamisesta, kenttäpostin suuresta merkityksestä, Molotovin cocktailista ja Stalinin kanavan rakentamisesta.
Kirja sisältää myös henkilökohtaisia muistiinpanoja, sotilaan ja kotiväen lähettämiä kirjeitä, kuvauksia sankarihautajaisista ja paljon muuta.
– Kirja on kunnianosoitus niille lappilaisille miehille ja naisille, jotka viime sotiemme aikana olivat puolustamassa isänmaamme vapautta ja itsenäisyyttä niin rintamalla kuin kotirintamallakin, Markku Vainio kirjoittaa esipuheessaan.
Hän kertoo, että lappilaisten kirjan tekeminen oli hänelle mieluisa ja tunteikas työ, sillä hänen oma rakas isänsä lähti sotaan lapsuus- ja nuoruusajan kotikylästään Kodiksamista.
Tämän lappilaisten sotatiestä kertovan komean kirjan tekemisen taustalla on yllättäen vahva uusikaupunkilainen panos. Kirjatoimikunnan puheenjohtajana vaikutti uusikaupunkilainen Martti Aro , jonka sukujuuret ovat Lappi Tl:ssä.
Toimikunnan sihteerinä ratkaisevan tärkeässä tehtävässä toimi Markku Laine , joka vaikutti aikanaan Kalannissa koulunjohtajana ja kunnallispolitiikassa.
Kirjan kuvituksessa keskeinen osuus oli puolestaan uusikaupunkilaisella Martti Soinilla , joka on ottanut merkittävän osan korkeatasoista värikuvista ja kopioinut lisäksi kantakorttitiedot.
Matti Jussila
