Toimittaja, filosofian maisteri Timo Tapani Rantanen kuoli 5. elokuuta 2023. Hän oli 68-vuotias, syntynyt Laitilassa 8. marraskuuta 1954.
Rantanen vietti lapsuutensa Kodjalan kylässä nelilapsisessa perheessä. Ylioppilaaksi valmistuttuaan hän lähti opiskelemaan Turun yliopistoon maantiedettä ja valmistui filosofian maisteriksi.
Yhteiskunnallinen ja luonnontieteellinen koulutus antoi hänelle vahvan taustan paikallisjournalistin uralle. Rantanen toimi Laitilan Sanomien toimittajana neljällä vuosikymmenellä.
Ennen media-alaa hän ehti toimia opettajana Vakka-Suomen ammattioppilaitoksessa ja Laitilan yläkoulussa sekä suunnittelusihteerinä ja talouspäällikkönä Laitilan ammatillisessa kurssikeskuksessa. Monet tuntevat Timon Tipinä, jonka lempinimen hän sai toimiessaan opiskeluaikana trukkikuskina tuulilaseja valmistavassa Nordlamexissa.
Rantanen sai toimittajana toteuttaa kahta intohimoaan, kirjoittamista ja yhteiskunnallisten ilmiöiden analysointia. Hän verkostoitui ja hankki sinnikkäästi tietoja. Hänen kuntapoliittisten juttujensa ansiosta päättäjien ja virkamiesten valmistelemat asiat nousivat kabineteista laajempaan keskusteluun.
Taitava sanankäyttäjä nautti saadessaan uutisten vastapainona hypätä omaääniseksi tarinankertojaksi. Hänen kaltaistaan, sarkasmia ja huumoria viljelevää gonzo-journalismin taitajaa ei ole Laitilan Sanomissa ollut ennen häntä eikä sen jälkeen. Yksi legendaarisimmista oli hänen juttusarjansa Matala joki , kolmen kaveruksen seikkailu pienellä perämoottorilla varustetulla lasikuituveneellä Sirppujoella.
Rantanen oli tarkkana siitä, että uutiset oli kirjoitettu objektiivisesti, mutta muutoin hän temmelsi journalismin kentällä miten tahtoi ja eri tyylilajeja kokeillen. Kerran hän haastatteli tuliterää Sisu-merkkistä kuorma-autoa, jonka päättäjät olivat vuosien jahkailun jälkeen päättäneet hankkia. Sanomalehtien Liiton palkinnon hän pokkasi lämminhenkisestä henkilöjutusta, jossa hän kertoi laitilalaisen laitapuolen kulkijan Oivan tarinan.
Opin tuntemaan Timon paitsi keskustelevana työkaverina myös humaanina lähimmäisenä, jolta liikeni myötätuntoa, kun elämä murjoi. Avara sydän ei ulottunut vain lähipiiriin. Nähtyään televisiossa dokumentin katulapsista hän kertoi siitä seuraavana päivänä töissä kyyneleet silmissä. Myöhemmin hän ryhtyi vaimonsa Sirken kanssa kummiksi srilankalaiselle lapselle.
Demokratia ja sananvapaus olivat Timolle tärkeitä arvoja. Kun Putinista tuli Venäjän presidentti vuonna 2000, hän pohti jo silloin, mitä valinta toisi tullessaan ja mitä se vaikuttaa Suomen geopoliittiseen asemaan.
Timo ei kuulunut kirkkoon, mutta ystävystyi rippi-isänsä kirkkoherra Yrjö Heinosen kanssa. Hengenmies ja ateisti kävivät pitkiä, syvällisiä puhelinkeskusteluja.
Lokalahden ”Havukka-ahon ajattelija” arvosti kulttuuria. Hän puhui haltioituneesti muun muassa Jorma Uotisen tanssiesityksestä ja Manhattan Transferin konsertista. Clint Eastwoodin ja Meryl Streepin tähdittämä elokuva Hiljaiset sillat sai miehen kyyneliin. Nuoruuden vaikuttavimpiin lukukokemuksiin kuuluivat Henry Millerin teokset Sexus, Plexus ja Nexus.
Pitkäluodon saareen rakentamassaan talossa, meren ja metsän ympäröimässä paikassa, hän tunsi olevansa vapaa. Hän tarkkaili pihalla lintuja ja oravia ja kävi niiden kanssa vuoropuhelua – kuten myös kissojensa Pirkon, Maisan ja Zorron kanssa.
Sirken ja Timon kodin vieraanvaraisuudesta pääsivät nauttimaan myös ystävät ja sukulaiset. Timon bravuuri oli Sirken testaamalla reseptillä valmistettu sieniseljanka. Onnekkaita ovat he, jotka ovat tätä herkullista keittoa päässeet maistelemaan.
Viime vuosina Rantasen intohimoksi muodostui keskiaikaisen kirkon tutkimukset Lukkalanmäellä, kivenheiton päässä hänen lapsuudenkodistaan.
Hän luotsasi perustamaansa Kodjalan kirkkotutkimuksen Tuki ry:tä. Puheenjohtajan sisukas toiminta kaivausten rahoituksen järjestämiseksi tuotti tulosta. Heinäkuussa tehdyt arkeologiset löydöt avaavat uusia lukuja paikalliseen historiankirjoitukseen ja Suomen kirkkohistoriaan.
Yhdistyksen sihteeri Pirkko Varjo kävi puheenjohtajan kanssa viimeisen puhelun 20. heinäkuuta. Pirkon todettua, että meillä on kirkkotutkimuksessa asiat nyt hyvin, Timo oli kommentoinut: ”Meillä on asiat ihan helvetin hyvin”.
Ystäville ja läheisille Timo kirjoitti sykähdyttäviä onnittelurunoja.
Hän oli läpikotaisin rauhan mies ja hänestä olisi voinut tulla runoilija ihailemansa Pentti Saarikosken tavoin. Miesten ajatukset käyvät yksiin tässäkin Saarikosken runon säkeessä:
Että saisi / keväällä / kauppareissulta kotiin palatessa / istua metsikössä /
valkovuokkojen keskellä / ja tietää / että tykkejä on ruvettu sulattamaan / auroiksi.
Timo ei ole enää täällä. Hän on taivaalla tuikkivassa tähdessä, lentävässä lokissa ja tuulessa, joka huojuttaa elokuun kypsää viljaa Kodjalan pelloilla. Hän elää puolisonsa Sirken ajatuksissa ja ystäviensä sukulaistensa ja läheistensä muistoissa.
Eija Eskola-Buri
Kirjoittaja on Timon pitkäaikainen työkaveri ja ystävä.