Luonnostamme löytyy runsaasti myrkylliseksi luokiteltavissa olevia kasveja. Useat ovat myrkyllisiä vain, jos niitä tulee nauttineeksi suuria määriä. Osa kasveista voi kuitenkin aiheuttaa ikäviä oireita jo pelkästään niitä kosketettaessa. Moni ihmisille ja kotieläimille myrkyllinen kasvi ei välttämättä ole myrkyllinen linnuille tai hyönteisille.
Myrkkykasveistamme vaarallisimpia ovat sarjakukkaiskasveihin kuuluvat myrkkykatko ja myrkkykeiso. Molemmat kukkivat valkoisin kukinnoin heinä-elokuussa. Ne voivat mennä varomattomalta luonnontutkijalta sekaisin koiranputken tai muiden valkokukkaisten putkikasviemme kanssa.
Myrkkykatkossa on koniinia, joka aiheuttaa syötynä suun polttelua ja pahoinvointia. Vakavampina myrkytysoireina on jaloista alkava tunnottomuus ja halvaantuminen, joka voi johtaa jopa kuolemaan.
Kasvi on maassamme melko harvinainen. Sitä tavataan paikoitellen, usein vanhan asutuksen alueella Lounais-Suomessa, sillä se on levinnyt aikoinaan maahamme ihmisten mukana. Kasvin siemenet säilyvät maaperän siemenpankissa pitkään itämiskykyisinä. Myrkkykatkon vastenmielinen ominaistuoksu auttaa sen välttelyssä.
Myrkkykeison myrkyllisyydestä vaarallisemman tekee se, että kasvi maistuu ja tuoksuu miellyttävälle. Sen sisältämä kikutoksiini on myrkyllistä nisäkkäille, aiheuttaen nopeasti kouristuksia. Kasvi on aiheuttanut rantaniityillä laiduntavalle karjalle kohtalokkaitakin myrkytyksiä.
Ukonputkia ei tarvitse kuin koskettaa, jotta saa oireita. Niiden kasvineste reagoi auringonvalon kanssa siten, että iholle aiheutuu palovammoja. Luonnonvaraisten etelänukonputken ja idänukonputken lisäksi lähisukuiset vieraslajit, persianjättiputki ja kaukasianjättiputki, aiheuttavat vastaavaa ihoärsytystä ja palovammoja. Kasvia hävitettäessä tulee noudattaa erityisiä varotoimia, tai jättää torjunta suosiolla ammattilaisille.
Ihmiset ovat oppineet käyttämään kasvien omaksi puolustukseksi tarkoitettuja aineita nautintoaineina tai muulla tavoin hyödyksi. Tanniinit ja nikotiini ovat kasvien keinoja torjua niitä syöviä hyönteisiä. Sama rooli on myös monesta eri kasvilajista löytyvillä saponiineilla, jotka ihmiset ovat valjastaneet käyttöönsä.
Moni hyvin myrkyllinenkin kasviperäinen yhdiste on nykyään käytössä vakavien sairauksien, kuten sydänongelmien ja syöpien, hoidossa.
Usein lääkeaineen ja myrkyn ero on hyvin pieni. Luonnosta voi löytyä monia uusia lääkkeitä, jos tutkimme sitä kunnioituksella – ja maltamme olla tuhoamatta monipuolista lajikirjoamme.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala