Ennen Ukrainan sotaa Suomessa yli kaksi kolmasosaa kansalaisista oli Natoa vastaan. Venäjän hyökkäyksen jälkeen tilanne muuttui nopeasti, Naton kannattajiksi tuli nyt runsas kaksi kolmasosaa. Nato-jäsenyys eteni nopeasti, osittain presidentti Niinistön aktiivisten USA-suhteiden ansiosta.
Nyt Ukrainassa Venäjän jalkaväkimiinat aiheuttavat vaikeuksia. Suomi luopui jalkaväkimiinoista poliitikkojen päätöksellä. Tämä on ollut maanpuolustuksen kannalta raskauttava virhe. Jalkaväkimiinat mahdollistavat äänettömän vartijan, joka myös suorittaa hälytyksen.
Nyt kun Suomi on liittynyt Natoon, lehtitiedoista on saanut sen käsityksen, että Suomen armeijan Kalashnikov-rynnäkkökiväärit vaihdettaisiin Nato-kaliiberin aseisiin. Todennäköisesti osan aseista voi vaihtaa, esimerkiksi kansanvälisissä toimissa, mutta olisi vakava virhe muuttaa nykyinen rynnäkkökiväärikanta Nato-kaliiberiseksi.
Miksi? On ainakin kaksi syytä. Nykyinen reservi on koulutettu ”omilla” aseilla ja mahdollisessa sodassa aseenkäsittelytaito on ”selkäytimessä”, mikä asia on erittäin tärkeä. Toinen asia on kaliiberi, joka on sama kuin itärajan takana. Tämä on myös erittäin tärkeää. Viime sodissa yksi etu oli, että Suomella oli sama kiväärikaliiberi kuin Neuvostoliitolla. Tämä tilanne antoi sen mahdollisuuden, että hyökkääjä oli joissain tapauksissa avustaja, kun aseita ja ammuksia jäi puolustajan haltuun.
Nato-jäsenenäkin Suomen tulisi itse saada päättää omista puolustusasioistaan. Komentotalous Natosta ei ole hyväksyttävää.
Suomen pitkän itärajan takia jalkaväkimiinat pitäisi palauttaa.
Tällä hetkellä Ukraina joutuu elämään sodan keskellä ja se käy sotaa meidänkin puolestamme. Ukrainaa on autettava kaikin mahdollisin keinoin.
Kauno Pietilä
Reservin kersantti
Kalanti