– Tämä on sellainen aihe, joka puhuttaa ja huolestuttaa. Suomessahan on paljon ollut tänä vuonna nuorten huumekuolemia, kertoo Uudenkaupungin hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso , ja lisää, että aihe koskettaa myös Uuttakaupunkia, kuten mitä tahansa muutakin paikkaa.
– Nuorten huumaantuneena ajaminen on Uudessakaupungissa selkeästi koholla, hän toteaa.
Suomi on Euroopan kärkimaa nuorten, alle 25-vuotiaiden yliannostuskuolemissa väkilukuun suhteutettuna. Tapaturmaisten yliannostuskuolemien taustalla on lähes aina kyse päihteiden sekakäytöstä, jossa Suomi myös erottuu joukosta.
Osa yliannostuskuolemista on myös tarkoituksellisia itsemurhia. Suurin yliannostusriski ilmenee keskushermostoa lamaavien päihteiden, kuten alkoholin, opioidien ja bentsodiatsepiinien yhteiskäytössä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden päällikkö Tiina Nurmelan mukaan Uudenkaupungin tilanne on pysynyt hoitoon hakeutumisen perusteella tasaisena.
– Uudenkaupungin tilanne on pysynyt pitkään melko samanlaisena. Asiakkaiden määrissä ei ole suurta vaihtelua. Meillä on yksiköt myös Laitilassa ja Mynämäellä ja niissä tilanne hyvin samanlainen. Hyvinvointialueen näkökulmasta ei ole muutoksia, hän kertoo.
Päihteiden käytössä voi olla kyse viihdekäytöstä, kuten kohtuullisesta alkoholin nauttimisesta, tai satunnaisesta huumausaineiden käytöstä, jolloin mainittavia haittoja ei välttämättä ilmene.
Viihdekäytön yleisyydestä aikuisväestössä on kohtuullisen vähän tilastotietoa, joskin THL:n kyselytutkimuksen mukaan valtakunnallisella tasolla noin 9 prosenttia väestöstä on käyttänyt jotakin laitonta päihdettä vuoden sisään, 29 prosenttia elinaikanaan. Alkoholia kuluttaa noin 85 prosenttia väestöstä.
Terveydenhuollossa näkyy lähinnä päihteiden ongelmakäyttö.
– Viihdekäytön suhteen meillä ei ole tietoa. Usein asiakkaat hakeutuvat hoitoon siinä kohtaa, kun käytöstä on jo aiheutunut haittoja. Myös ongelmakäyttäjän läheinen voi olla meihin yhteydessä saadakseen tukea, Nurmela toteaa.
Päihderiippuvuuksista etenkin huumausaineriippuvuuteen ja huumausaineiden käyttöön on suhtauduttu väestötasolla pitkään hyvin leimallisesti. Asenteissa on kuitenkin tapahtumassa muutosta.
– Ehkä ihmisten asenteet huumeidenkäyttäjien suhteen ovat hieman neutraalimmat kuin ennen. Enää ei huumeidenkäyttöä kauhistella samaan tapaan. Toivottavaa on, että stigma vähentyy ja se madaltaisi myös hoitoon hakeutumisen kynnystä, sanoo Nurmela.
Samaa toteaa myös Vuorenlaakso ja Uudenkaupungin ehkäisevän päihdetyön vastaava Jennika Salonen . Käytännön tasolla riippuvuussairaudet ovat hyvin samankaltaisia, joten esimerkiksi kunnan päihdetyössä ne usein niputetaan yhteen. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito kuuluu nykyään hyvinvointialueen vastuulle. Kunnilla on velvollisuus koordinoida ehkäisevää päihdetyötä. Päihdetyöhön osallistuminen on asiakkaille aina vapaaehtoista.
– Ehkäisevä päihdetyö koskee kaikkia päihteitä ja rahapelejä, Salonen kertoo.
Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on haittojen vähentäminen.
– Pyritään vähentämään päihteiden käyttöä, ja lisätään ymmärrystä päihteiden haitoista, hän toteaa.
Ehkäisevä päihdetyö tekee yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, jotta toiminta ulottuisi mahdollisimman laajalle. Eri ikäryhmissä korostuvat erilaiset ongelmat.
– Meillä on paljon ikäihmisiä, joilla on alkoholin ongelmakäyttöä. He ovat eläneet vapaamman alkoholipolitiikan aikana, kertoo puolestaan Vuorenlaakso, ja mainitsee kunnan järjestävän esimerkiksi Pilke-toimintaa, eli ikäihmisille suunnattua päihdetyötä.