Suomen Tiedeseuran toivomuksesta tämän vuoden symposiumin teemaksi valikoitui Viro ja juuri siksi ensi viikolla kulttuurikeskus Crusellin lavalla kuullaan virolaisen tieteen todellisia supertähtiä.
– Tämä nyt käynnissä oleva sota on enemmänkin arvojen ja kulttuurien välinen sota kuin maiden ja kansojen välinen sota, totesi Viron Tiedeakatemian presidentti Tarmo Soomere keväällä Viron yleisradiolle ERR:lle. Tällä viikolla Soomere on saanut vastata kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista uhkatekijöistä – aihe oli varsin ajankohtainen, kun Saarenmaalla satoi pienen nyrkin kokoisia rakeita. Soomere on tottunut kommentaattori ja kysymyksiin vastaaja.
Jokainen virolainen tuntee Soomeren, sillä hän avasi Viron edelliset presidentinvaalit vuonna 2021 asettuen itse ehdokkaaksi, kun puolueet vitkastelivat ehdosasettelun kanssa. Ehdokkuudellaan Soomere halusi nostaa puheenaiheeksi opetuksen, koulutuksen ja tutkimuksen Viron tulevaisuuden menestystekijänä. Viron presidenttiä Soomerestä ei tullut, mutta Tiedeakatemian presidentin pestiä hän on hoitanut mallikkaasti jo yhdeksän vuotta, ja Viro sai kuin saikin tieteentekijän presidentiksi, joka korostaa samoja arvoja, joita Soomerekin ajoi.
Soomerellä on kaksi tutkintoa – hän on meritutkija ja matemaatikko. Hän on Tallinnan yliopiston kybernetiikan professori ja Klaipeidan yliopiston vieraileva professori. Hänen tieteelliset erityisalansa ovat muun muassa tuulen, laivaliikenteen ja aaltojen tutkimus, erityisesti Itämeren alueella.
Hän on saanut useita tunnustuksia sekä huomionosoituksia tutkimustyöstään ja siitä, että hän osaa kertoa tieteen ja tutkimuksen tuloksista yleistajuisesti. Kun Tarmo Soomere puhuu, häntä kuunnellaan etelänaapurissamme. Tieteen tehtävä on Tarmo Soomeren mukaan etsiä riippumattomasti vastauksia Viron ja maailman yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Näitä vastauksia me saamme varmasti kuulla myös perjantaina, kun Soomere puhuu otsikolla Meri ja rauha.
Väestöntutkimus ja kansojen liikehdinnät ovat aina olleet symposiumin yhtenä teemana ja niin myös tänä vuonna. Koko symposiumin idean isä on yksi maailman tunnetuimmista väestöntutkijoista, Wienin yliopiston professori ja Wittgensterin instituutin johtaja Wolfgang Lutz , joka viettää suomalaisensa vaimonsa Johanna Uljas-Lutzin kanssa kesiään Uudenkaupungin saaristossa.
Tänä vuonna väestöjen liikkumisesta keskustelevat Tarton yliopiston professori Tiit Tammaru ja Tampereen Rauhan ja konfliktin tutkimuskeskus TAPRIN vanhempi tutkija Anitta Kynsilehto.
Tutkijat valoittavat, miten mobiilidataa käytetään väestöntutkimuksessa hyödyksi ja samalla saamme ehkä tietää myös siitä, mitä kaikkea tietoa meistä jokaisesta saadaan, kun käytämme kännykkää. Kansainväliset väestönmuutokset ovat mitä ajankohtaisin aihe myös Uudessakaupungissa, sillä kaupunkiimme on tullut uusia asukkaita viimeisen 10 vuoden aikana useista kymmenistä eri maista.
Symposiumissa on aina käsitelty myös arvoja – sitä, miten arvot näkyvät eri kulttuureissa. Ensimmäisessä symposiumissa ruotsalainen tutkija Bi Puranen esitteli eri maiden ja kulttuurien välisen arvokartan – vuonna 2017 Suomessa kukaan ei puhunut arvoista. Tänä vuonna Suomen ja Viron välisiä arvoja vertailee Warwickin yliopiston professori, akateemikko Anu Realo . Hänen erityisalaansa ovat juuri kulttuurienväliset psykologiset ilmiöt.
Yleisesti luullaan, että Suomi ja Viro ovat hyvin samankaltaisia maita. Miten oikeasti on, se selvinnee symposiumissa, kun professori Realo kertoo esityksessään, mikä meitä yhdistää ja mikä erottaa.
Tuomo Melasuo on ollut Tampereen Rauhan ja konfliktin tutkimuskeskusen TAPRIn edustajana suunnittelemassa kaikkia kolmea aikaisempaa symposiumia.
– Tämän vuoden symposiumia suunnitellessa oli selvää, että yhtenä aiheena on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Melasuon tavoitteena oli saada lavalle suomalaisen ja virolaisen tutkijan lisäksi myös venäläinen ja ukrainalainen tutkija. Tavoitteena oli löytää myös uusia puhujia. Ja nyt tämä tavoite toteutuu, kun neljän eri maan tutkijat pohtivat yhdessä, mihin Ukrainan sota johtaa. Katse on siis tulevaisuudessa, lauantaina edessämme on mielenkiintoinen keskustelu, Rauhan Symposiumin promoottori Jaana Vasama sanoo.
Rauhan Symposiumin tavoitteena on tuoda Uuteenkaupunkiin huippututkijoita, jotka osaavat kertoa jokaiselle siitä, miten tieteen uusimmat saavutukset vaikuttavat meidän tulevaisuuteemme.
– Symposium sanana voi monelle tuntua vieraalta, mutta yhtä lailla voidaan puhua seminaarista tai yhteisestä ajankohtaisten aiheiden tapahtumasta. Symposium on meidän järjestäjien puolesta kutsu sinulle tulla kuuntelemaan kiinnostavia puheenvuoroja ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Kuulijoilla on aina mahdollisuus myös kysyä, joko salissa tai tauoilla kahden kesken.
Symposiumin aiheisiin johdattelee symposiumin moderaattori, kaikille tuttu uutistenlukija Jussi-Pekka Rantanen . Samalla tavalla kuin Jussi-Pekka Rantanen kertoo uutisia olohuoneissamme joka ilta, samalla tavalla hän johdattelee 18.–19.8. Crusellissa käsiteltäviin teemoihin.
– Kannustamme jokaista valitsemaan itseä kiinnostavia aiheita tai tulemaan vaikka molemmiksi päiväksi kuuntelemaan lyhyitä esityksiä kiinnostavista aiheista. Edessämme on todella kiinnostavat kaksi päivää, toteaa Jussi-Pekka Rantanen.