Vihdoin päätin lähteä Nepaliin kuukaudeksi, koska siellä voin rentoutua hyvin perheen kanssa, ja vauvakin saa hyvää hoitoa perheeltäni.
Hänen ensimmäinen bussimatka ja lentomatka. Minua jännittää paljon, mitä tehdään, jos vauva itkee hirveästi matkalla, mitä jos hän ei halua istua, mitä jos hän ei pysty nukkua hyvin, mitä jos hän ei pysty syödä hyvin, kaikki tuli mieleeni mutta uskalsin lähteä.
Bussissa hän oli minun sylissäni ja oli tosi iloinen nähdessään ihmisiä bussissa. Oli hauskaa, että hän oli kiinnostuneempi näkemään ikkunatarran kuin näkymän ikkunasta.
Sitten tuli lentomatka, mikä oli melkein 13 tuntia kokonaan, ja 3 tuntia kauttakulkua. Minulla oli vauvan ruokaa käsilaukussa ja sen takia hänen ruokansa meni kemialliseen tarkastukseen tai muuhun sellaiseen.
Miehen käsilaukku tuli heti tarkastuksen jälkeen, mutta minun kesti. Vauvan takia meillä oli ”preboarding” ja se helpotti mennä sisään rauhallisesti. Olin kuullut, että lentokoneen nousun aikana kannattaa imettää vauvaa, jotta hänen korvansa ei satu.
Yritin tehdä näin, mutta hän oli tosi innoissaan ja katseli ympärilleen, eikä syönyt sen aikana. Hän itki hetken, mutta sitten tuntui, että hänestä on tullut tiedemies, kun hän tutki kaikkea ja kaikkia.
Onneksi meidän viereinen paikka oli vapaa ja laitoin vauvan siihen nukkumaan. Se helpotti koska ei pitänyt ottaa häntä koko aikana syliin ja hän itse nukkui hyvin. Minä itse söi rauhallisesti, mutta en pystynyt nukkumaan, en ollut varma oliko hänen turvallista nukkua niin. Koko aikana ainakin toinen silmä oli auki valvomassa häntä.
Kauttakulun aikana hän heräsi ja katsoi valoja ja ihmisiä ja oli taas tiedemies. Aika meni niin nopeasti ja kohta me olimme Nepalissa. Seuraavassa lentokoneessa oli vähän vaikeaa.
Vauvani oli koko aikana sylissä, välillä äidin sylissä, välillä isän. No mutta selvisimme. Me olemme Nepalissa.
Lentoasemalla oli koko perhe tullut vastaan. He olivat niin innoissaan nähdessään vauvan. Melkein 1,5 vuoden jälkeen me olimme Nepalissa. Tuntui aivan ihanalta.
Lämpötila oli 35 astetta, liian kuumaa, koko kehomme (minun, miehen ja vauvan) oli hiestä märkä. Mutta perheen kanssa kaikki on hyvin.
Suosittelen jokaista uutta äitiä uskaltamaan viedä vauvansa kiertueelle. Se saa sinut ja lapsesi tuntemaan olonsa hyväksi.
Pooja Shah
kirjoittaja on
muuttanut Uuteenkaupunkiin Nepalista ja opiskellut suomen kieltä