– En kuitenkaan vetäisi asioiden välille syy-seuraussuhdetta, kyllä taustalla ovat isommat tekijät, Peura naurahtaa.
Korot eivät tällä hetkellä ole kuitenkaan ennätyskorkealla, sillä esimerkiksi vuosina 2006 ja 2007 12 kuukauden euribor oli 5,5 prosenttia, mutta ennätyksellistä on ollut korkojen nopea nousu, yli kolme prosenttiyksikköä viimeisen vuoden aikana.
Ennen nousua viitekorot olivat useita vuosia jopa miinuksella ja se aiheutti kuluttajissa, varsinkin nuoremmissa, eräänlaista sokeutta eikä korkojen vaikutusta ymmärretty.
– Totta kai jokaisessa lainaneuvotteluissa käydään koron määräytymisperusteet läpi ja kerrotaan riskeistä, mutta kun ollaan vaikkapa ensimmäistä asuntoa ostamassa, niin silloin mielessä on monta muutakin asiaa. Myös stressitesti tehdään jokaisen lainan kohdalla.
Testillä katsotaan, miten lainanottaja selviää, jos lainan korko nousee kuuteen prosenttiin. Ongelma viimeisen parin vuoden aikana on ollut se, että koron lisäksi ovat nousseet elinkustannukset, joita ei stressitestissä huomioida.
Hintojen ja korkojen noususta huolimatta pankin laina-asiakkaiden vaikeudet eivät ole juurikaan kasvaneet.
Lyhennysvapaita kysytään tällä hetkellä prosentuaalisesta tosin jopa 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, mutta kappalemääräisesti se hyvin vähäistä. Myöskään järjestelemättömien luottojen määrä ei ole vuodessa juurikaan noussut ja on selvästi alle sen, mitä pankki itse tälle vuodelle arvioi.
– Hintojen nousun tasaantuminen auttaa ja palkatkin ovat nousseet reilusti. Vaikea kuitenkin arvioida, muhiiko ongelmia vielä piilossa ja tulee esille vasta lähikuukausina, kun korkotarkistuksia tapahtuu.
Peura toivoo, että jos lyhennysten ja korkojen maksun kanssa tulee vaikeuksia, niin otetaan pankkiin ajoissa yhteyttä ja etsitään yhdessä ratkaisua esimerkiksi lyhennysvapaiden tai laina-ajan pidennysten kautta.
– Viitekorkojen muutospyyntöjä on keväästä lähtien tullut enemmän kuin aiemmin. Tosin aiemmin niitä ei juuri tehty lainkaan, joten tässäkin prosentuaalinen kasvu on iso, mutta määrällisesti edelleen hyvin pieni osa kaikista lainoista.
Asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Tällä hetkellä lyhyemmät viitekorot ovat alhaisemmalla tasolla, jolloin vaihto lyhyempään eli kolmeen tai kuuteen kuukauteen voi vähentää korkokuluja, ainakin hetkellisesti.
– Lyhyempi viitekorko tarkistetaan useammin. Asiakas saa tietenkin valita viitekoron, mutta kun tulevasta korkokehityksestä ei ole takeita, niin me emme vaihtoja suosittele.
Yleisesti arvioidaan, että korkojen nousu on tällä erää ohi. Peura ei kuitenkaan usko, että korot kääntyisivät selvään laskuun kovin nopealla aikataululla.
– Hyvin yleinen arvio, jota itsekin kannatan, on että markkinakorko tulee pitkään, jopa 10 vuotta, pysyttelemään noin kolmen prosentin tienoilla eli mitään nopeaa helpotusta korkokuluihin ei ole tulossa ja siihen lainanottajienkin tulee varautua.
Lainojen kysyntä on selvästi viimeisen vuoden aikana hiljentynyt. Peura sanoo, että asuntolainoja ei juuri haeta ja myös yrityspuolella ollaan selvästi varovaisia. Kulutusluottoja otetaan entiseen tahtiin, mutta niiden osuus lainakannasta on pieni.
– Tänä vuonna pankin lainakanta on aavistuksen pienentynyt eli vanhoja lainoja maksetaan pois enemmän mitä uusia otetaan. Normaalien lyhennysten lisäksi jotkut pienentävät lainojaan ylimääräisillä lyhennyksillä. Jos on varallisuutta tai säästöjä, niin se on mahdollista ja jotkut ovat katsoneet sen tässä korkotilanteessa kannattavaksi.
Peuran mukaan Uudessakaupungissa on lainakannan kehityksen suhteen, autotehtaan vähennyksistä huolimatta selvitty, keskimääräistä paremmin, ainakin OP-ryhmän pankkien keskinäisessä vertailussa.
Lainoihin voi nykyään ottaa korkosuojauksen ja Peuran mukaan noin kolmasosa on sellaisen tehnyt. Suojauksia on monenlaisia ja ne maksavat, mutta ainakin pari vuotta sitten suojauksen hankkineet lainanottajat ovat nyt tyytyväisiä. Suojauksen saa myös vanhoihin lainoihin.
Tulevaisuuteen varautuminen säästämällä on tietenkin ikivanha ja edelleen toimiva neuvo. Tietotekniikan avulla siitä voi tehdä ”huomaamatonta.” Esimerkiksi jokaisesta kortilla tehdyn maksutapahtuman yhteydessä voidaan ohjata automaattisesti pieni summa säästöön, jotka voi sitten sijoittaa vaikka rahastoon. Rahastosijoitukselle saa parempaa tuottoa kuin tilille, ainakin pitkällä aikavälillä.
Asuntojen hintojen lasku on isoissa keskuksissa ollut määrätyn kokoisissa asunnoissa melko suurta. Pankkeja asia kiinnostaa siksi, että asuntoja yleensä käytetään lainojen vakuutena.
– Pankkeja valvova elin vaatii, että seuraamme aktiivisesti vakuusarvojen kehitystä omalla alueellamme. Käytämme tässä pääasiassa ulkopuolista arvioijaa emmekä omaa asuntovälitysyritystämme.
Asunnonvaihdon tarve ei ole kuitenkaan minnekään kadonnut. Perheen kasvaessa tarvitaan isompi asunto ja lasten lähdettyä omilleen palataan taas ehkä pienempään. Jossain vaiheessa tarve alkaa purkautua.
– Suhdanneherkkä ala tämä on, vuodet 2020 ja 2021 olivat meillä lainakannan kasvun puolesta erittäin hyviä, nyt on menossa hiljaisempi vuosi, mutta ensi vuosi on taas toivottavasti parempi.
Isot pankit ovat alkuvuodelta julkistaneet suuria voittoja, joka saa korkojen nousun painamat kuluttajat kiristelemään hampaitaan. Osuuspankilla tilanne on hieman eri kuin pörssipankeilla.
– Kyllä meidänkin tulos tulee olemaan tänä vuonna hyvä. OP-ryhmässä voittoa ei jaeta kasvottomille sijoittajille, vaan asiakasomistajille eri tavoin, esimerkiksi bonuksia maksetaan 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja lisäksi puolen vuoden ajan lokakuusta lähtien ei omistaja-asiakkaiden tarvitse maksaa palvelumaksuja. Nämä tekevät yhteensä ryhmätasolla reilusti yli 100 miljoonaa euroa, kertoo Lounaisrannikon Osuupankin toimitusjohtaja Sami Peura.
Kuluva vuosi tulee myös todennäköisesti olemaan parempi kuin seuraavat, sillä lainakorkojen nousu on pysähtymässä ja toisaalta rahan hankinta eli korot asiakkaiden tileillä oleville rahoille tulevat nousemaan.
Pankin tuloista noin puolet tulee korkokatteesta, toinen puoli erilaisista palvelumaksuista.