Rantakasvillisuuden suojassa piilottelee parvi pieniä särkikaloja. Ne ovat tarkkailevat valppaana ympäristöä syödessään matalassa vedessä viihtyvää planktonia. Äkkiä rauha särkyy. Keskelle parvea syöksyy arvaamatta virtaviivainen peto kita ammollaan. Hauki on piilotellut kärsivällisesti paikoillaan rantakasvien seassa, napatakseen saalikseen parven epäonnisimman kalan.
Aikuinen hauki voi elää reilusti toista kymmentä vuotta. Kalojen iänmääritys on aina hieman epävarmaa, sillä sitä tehdään muun muassa eri ruumiinosien koon ja kasvukerrostumien perusteella. Usein kalojen ikää tutkitaan suomuista, sekä korvista löytyvistä kuuloluista. Hauen iän määrittelyssä myös hartian lukkoluu on avuksi.
Kuinka kalojen ikä näkyy niiden kehossa? Kalat kasvavat koko ikänsä. Suotuisissa olosuhteissa niillä on runsaasti ravintoa ja kasvukin on nopeampaa. Niukkoina aikoina kasvu on vähäisempää tai jopa olematonta. Suomessa olosuhteet vuorottelevat vuodenkierron mukaan: kesällä eletään runsaampia aikoja, talvella taas sinnitellään.
Kasvunopeus tallentuu kalan kehon rakenteisiin puiden vuosirenkaiden tapaan. Leveämmät runsaan kasvun kesät ja kapeat niukkaravinteiset talvikaudet muodostavat kätevän ikälaskurin. Aina kalat eivät kuitenkaan kasva suoraviivaisesti, sillä esimerkiksi karussa ympäristössä sinnittelevien yksilöiden kasvu voi olla pysähdyksissä pitkiäkin aikoja.
Suurimmat todistettavasti raportoidut saaliiksi saadut hauet ovat olleet Suomessa vajaan kahdenkymmenen kilon painoisia. Pituutta jäteillä voi olla reilusti toista metriä. Hauen keskimääräinen pituus on kuitenkin puolen metrin molemmin puolin, naaraskalojen kasvaessa saman ikäisiä koiraita suuremmiksi.
Hauen kasvuvauhtiin vaikuttaa saatavilla olevan ravinnon lisäksi myös veden lämpötila. Varsinkin ensimmäisinä elinvuosinaan pohjoisen kylmissä vesissä elävät hauet kasvavat hitaammin kuin etelässä. Kolmen millimetrin mittaisesta mätimunasta kuoriutuva hauenpoikanen kasvaa ensimmäisenä kesänään huimaa vauhtia. Se voi olla syksyn tullen jo viidentoista sentin mittainen. Sukukypsyyden hauki saavuttaa vasta useamman vuoden iässä: Suomen oloissa todennäköisesti kolmannen ikävuoden tienoilla.
Hauki kutee aikaisin keväällä jäiden lähdön jälkeen, kun vesi on päässyt lämpiämään noin kymmenen asteen tienoille. Etelässä kutu on usein maalis-toukokuussa. Aivan pohjoisessa kutuaika voi venyä kesäkuulle. Merialueilla elävät hauet saattavat vaeltaa kutemaan jokia pitkin makeaan veteen.
Kaikkiruokaisena ja pitkäikäisenä petona hauki on levittäytynyt lähes jokaiseen suomalaiseen vesistöön. Sen poikkeava ulkonäkö on saanut ihmiset yhdistämään kalaan erilaisia myyttisinä pidettyjä ominaisuuksia. Hauki saalistaa päiväaikaan.
Suuren hauen hurja hyökkäys oli omiaan synnyttämään tarinoita kuolleiden maailmaan matkaavasta Manalan lähettiläästä tai tulentuojasta, jonka vatsasta löytyy kipinä ihmiskunnan käyttöön.