Viime vuonna samaan pakettiin lisättiin vielä vanhojen kulkupelien Möljä Miittinki -tapahtuma, joka sai heti innostuneen vastaanoton. Yhdessä tapahtumat tuovat paikkakunnalle paljon tulijoita kauempaakin.
Tänä vuonna ilmatkin suosivat, sillä pitkään jatkunut sateinen sää vaihtui perjantai-iltana sopivasti puolipilviseksi ja lämpötilakin oli kohdallaan.
Kävijämäärästä ei mitään virallista arviota ole olemassa, mutta useita tuhansia henkilöitä päivän aikana liikkui alueella, joku katsasti vain puuveneet, joku vain pyörillä liikkuvat menopelit, mutta suurin osa kävi molemmissa tapahtumissa.
Möljä Miitingissä oli viime vuonna esillä arviolta yli 200 kulkupeliä. Tänä vuonna tilastointi oli tarkempaa ja todennäköisesti vähintään samaan samaan päästiin nytkin. Varattu alue oli puolen päivän aikaan lähes täynnä ja uusia mahtui alueella vasta kun ensimmäiset lähtivät pois.
Myös puuveneitä oli rannan täydeltä, suunnilleen saman verran niitäkin kuin viime vuonna.
Turkulainen Antti Vikman toi vuonna 1914 Norjassa rakennetun Munter-nimisen purjeveneensä Uuteenkaupunkiin jo viikkoa ennen tapahtumaa, koska Kaupunginlahdessa oli turvallista säilyttää venettä alkuviikon myrskyn aikana.
– Tämä tapahtuma on kyllä hyvinkin tuttu, sillä kuulun Sukellushistorialliseen Yhdistykseen ja olen ollut täällä mukana avustamassa sukellusnäytöksissä useita kertoja, Vikman kertoo.
Munter tehtiin aikanaan luotsipurjealukseksi. Aikansa palveluaan Norjan myrskyisillä vesillä se tuotiin Tammisaareen 1970-luvulla, josta se matkasi myöhemmin Näsijärvelle. Vikman hankki sen kolmisen vuotta sitten ja parin vuoden ahkeran kunnostuksen jälkeen nyt on menossa ensimmäinen purjehduskesä.
– Periaatteessa vene oli ihan hyvässä kunnossa kun ostin sen, mutta yllätyksiäkin löytyi. Ja ainahan vanhoissa veneissä on laittamista.
Jo veneen siirto Päijänteeltä maanteitse vaati ison operaation. Isoin homma oli, kun hän joutui avaamaan kölin lasikuidutusta ja kuivattelemaan puurunkoa. Sitä varten piti 5000 kilon paarlasti lyijyä kantaa ulos veneestä.
– Viimeaikoina olen keskittynyt kannen puuosien kunnostamiseen. Pientä tekemistä riittää koko ajan, mutta jos päästää ongelmat liian pitkälle, niin sitten on edessä isoja korjauksia.
Vikman on valmistunut käsityönopettajaksi ja Munterin kanssa puuhaaminen on hyvää ammattitaidon kehittämistä.
Tämän kesän aikana hän on kierrellyt veneellä saaristoa, ihan ensimmäinen matka suuntautui Isokariin. Kun keli on hyvä niin autopilottia sopivasti käyttämällä Munterilla voi purjehtia yksinkin, mutta kaksi henkeä on normaali miehitys. Esimerkiksi veneen köysistöä on yhteensä 700 metriä.
Munter-veneellä on oma Facebook-sivusto, jossa on esitelty veneen historiaa ja sille tehtyjä korjauksia jo ajalta ennen kuin Vikman hankki sen.
Hannele Nurmi ja Hannu Suominen kuljeskelivat väenpaljoudessa rannalla, katselivat veneitä ja seurasivat ohjelmanumeroita.
– Veneet kiinnostaa edelleen, ainakin jonkin verran. Itselläni on ollut joskus purjevene, mutta jouduin siitä luopumaan terveydellisistä syistä, Hannu kertoo.
Pakkahuoneen veneiden lisäksi he kävivät viime vuonna Möljä Miittingillä vanhoja autoja katsomassa ja myös tällä kertaa on tarkoitus kävellä Suukarintielle vanhoja kulkupelejä ihastelemaan.
– Vanhat pelit on yksinkertaisia, minullakin oli aikanaan vuoden 1929 Ford, hohtimilla ja rautalangalla sen sai korjattua.
Pariskunta asuu muutaman sadan metrin päässä Pakkahuoneelta. Tapahtuman lisäksi heidät sai liikkeelle rannan kalakauppa, josta löytyy aina maittavaa ruokaa.
