Tänään rauhasta ovat kiinnostuneita kaikki–Presidentti Tarja Haloselta tervehdys Rauhan Symposiumiin

0
Rauhan Symposiumin moderaattorina toimii toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Hänen kanssaan tauolla keskustelivat professori Hannu Koskinen, avaruusfyysikko Minna Palmroth ja professori Mart Noorma.

– Kun ensimmäinen Rauhan Symposium järjestettiin vuonna 2017, tuskin kukaan Suomessa puhui rauhasta, kuten tulevaisuustutkija Ilkka Halava silloin totesi. Tänään rauhasta ovat kiinnostuneita kaikki, presidentti Tarja Halonen kiteytti tervehdyksessään Rauhan Symposiumille.

Rauhan Symposiumin suojelija Tarja Halonen ei tänä vuonna päässyt tapahtuman avajaisiin kulttuurikeskus Cruselliin, vaan hänen tervehdyksensä yleisölle luki sisällöntuottaja Jaana Vasama . Tervehdyksessään Halonen muistutti, miten rauha lähtee meistä jokaisesta.

Perjantain avajaisissa professori Hannu Koskinen Suomen Tiedeseurasta totesi, miten tänä päivänä puhutaan enemmän sodasta kuin rauhasta.

– Kaksi vuotta sitten emme tienneet, että Eurooppaan syntyy hyvin julma sota.

Hän kertoi Rauhan Symposium Viro-teeman lähtökohtana olleen, miten Pohjanlahden sodan voittaja otti valtaansa Viron, mutta ei Suomea. Tämä näkökulma on tälläkin hetkellä kiinnostava.

Myös kaupunginjohtaja Atso Vainio pohti puheessaan Euroopan muuttunutta tilannetta.

– On laajasti erilaisia jännitteitä Pohjois-Euroopassa ja myös geopoliittinen tilanne on hankalampi kuin kaksi vuotta sitten. Suomi ja Ruotsi ovat lähestyneet toisiaan ja Yhdysvaltoja Nato-prosessin aikana. Turkin ja Unkarin kanssa on yhteisymmärrystä jouduttu hakemaan. Välit Venäjään ovat huonommat kuin vuosikymmeniin.

Vainio arveli, että Rauhan Symposium tuo osaltaan ihmisille ymmärrystä nykyhetken tilanteesta.

– Voimme arvioida Neuvostoliiton kehittymistä nykyiseksi Venäjän valtioksi.

Viron Tiedeakatemian presidentti Tarmo Soomere korosti, miten siunauksellista sodan runtelemassa maailmassa on ollut elää 70 vuotta rauhan aikaa.

– Yli puolet ajasta Itämerta halkoi rautaesilippu. Rauha vei Viron ja Suomen eri puolille.

Soomeren mielestä historiaan perehtyminen kannattaa, sillä sieltä löytyvät kokemukset ja vastaus siihen, mikä tekee yhteiskunnastamme vahvan.

– Kokemus on sitä, mitä ihminen tekee sille, mitä hänelle tapahtuu. Emme voi valita tulevaisuutta. Se voi tuntua rajoittavalta, mutta se ei ole vankeutta, vaan vapauden peruspilari.

Viro ja Suomi ovat Soomeren mielestä siinä samassa onnellisessa tilanteessa, että molemmat maat sijaitsevat paikassa, jossa on vettä, sopivasti lämpöä ja omanlaistansa luontoa.

– Olemme paikassa, jossa ei ole maanjäristyksiä, tsunamia eikä maanvyörymiä. Jopa ilmastonmuutos on meille edullinen vaikutuksiltaan.

Soomere muistuttaa, että hyvät elinolosuhteet tuovat meille myös vastuuta. Hän siteerasi Antoine de Saint-Exupéryn ajatusta Pikku prinssi -teoksesta.

– Kuten kettu Pikku prinssille totesi, jos kesytät minut, olet minusta vastuussa. Me olemme vastuussa luonnosta, koska olemme sen kesyttäneet.

Teija Uitto

Rauhan Symposiumissa käsiteltiin perjantaina aamupäivällä luontoteemaa: merta ja avaruutta, iltapäivän aiheina olivat media sekä ihmisten liikkuvuus.

Tänään, lauantaina, aiheena on maailman tilanne. Kielitieteilijä Janne Saarikivi pohtii, puhuuko kukaan suomea ja viroa enää 100 vuoden kuluttua. Suurlähettiläs Sven Sakkov puhuu Natosta.

Kello 11.30 alkaen professori emeritus Tuomo Melasuo , vanhempi tutkija Olga Filippova, tutkija Vadim Romasov , tutkija Madli Vain ja professori emeritus Jyrki Käkönen keskustelevat Venäjän ja Ukrainan tilanteesta. Iltapäivällä visionääri Raul Rebanen aiheena on Viron myytti ja Suomi. Näitä myyttejä pohtivat paneelissa myös Tuomo Melasuo, Jyrki Käkönen, Anu Realo ja Janne Saarikivi.

Rauhan Symposium järjestetään kulttuurikeskus Crusellissa. Lisäksi päivän puheita voi seurata Youtubesta kaupungin kanavalta. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua. Vieraskieliset osuudet on simultaanitulkattu.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän