Ulkomerelle Uudenkaupungin edustalle Isostakarista suunnilleen länteen suunnitellaan parhaillaan sekä suuria tuulivoimapuistoja että kalankasvattamoita. Ne sijoittuisivat suunnilleen toistensa naapureiksi, merituulivoimalat tosin tuntuvasti kauemmaksi merelle ja lisäksi Ahvenanmaan merialueelle.
Sekä tuulivoimassa että kalankasvatuksessa on paljon hyvää, mutta ei mitään niin hyvää, etteikö mukana olisi myös haittoja.
Suomi on pyrkimässä ilmeisen tosissaan eroon fossiilisesta energiasta mahdollisimman pian. Siinä on oma osuutensa myös tuuli- ja aurinkovoimalla. Sekä tuulivoimaloita että aurinkovoimaloita on Suomeen rakennettu viime vuosina vauhdilla. Yksi aurinkovoimalahan on tulossa Kalantiinkin.
Myös tuulivoimaloita on noussut maastoon melkein kuin sieniä sateella, mutta sijainniltaan sopivia käytettävissä olevia alueita on jo vaikeampi löytää. Semminkin, kun iso osa Itä-Suomea on ainakin toistaiseksi ollut suljettua alueetta tuulimyllyiltä puolustusvoimien tutkien takia.
Tuulivoiman osalta katseet ovatkin suuntautuneet entistä vahvemmin merelle. Merelle on jo rakennettu jonkin verran tuulimyllyjä ja vielä enemmän niitä on suunnitteilla.
Isokarin länsipuolelle ulkomerelle suunniteltu Ilmatar Offshoren tuulivoimapuisto on mitoiltaan varsin iso. Tuulivoimaloita tulisi 580 neliökilometrin alueelle enimmillään kaikkiaan 162. Korkeutta voimaloilla olisi noin 400 metriä. Yhteinen teho olisi jopa vajaat 2500 MW.
Nämä ovat tämänhetkisiä lukuja, jotka voivat matkan varrella muuttua. Tuo matka on aika pitkä, sillä suunnitteluineen, lupaprosesseineen ja rakentamisineen tuulipuistojen tekemisen on arvioitu vievän noin kymmenen vuotta. Rakentamisen aika olisi siten joskus 2030-luvun alkuvuosina.
Tuulivoimahankkeesta on laadittu varsin perusteellinen yli 100-sivuinen kuulemisasiakirja. Siinä on selostettu tuulivoimaloiden sijainti, rakentaminen ja aikataulu sekä sangen monipuolisesti myös mahdolliset haitat ihmisille, elinkeinoille, linnuille, kaloille ja muille eläimille.
Hankkeesta voi lausua myös mielipiteensä, jokainen, jota se koskee tai kiinnostaa. Aikaa on syyskuun puoleenväliin saakka. Kuulemisasiakirja ja lisätietoja löytyy Ilmatar-yrityksen nettisivuilta. Suunnitelmat ovat siis vielä suunnitelmia ja ne saattavat muuttua. Mikäli syytä siihen on.
Sama koskee kalanviljelylaitoksia, joita suunnitellaan Kustavin vesille Isonkarin länsipuolelle. Ne liittyvät valtakunnalliseen vesiviljelystrategiaan, jonka mukaan kalankasvatusta lisätään vuoteen 2030 mennessä 25 miljoonaan kiloon. Kasvatetun kalan kotimaisuusaste nostetaan samalla 54 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista. Tavoitteena on löytää valtion vesiltä kalankasvatukseen soveltuvia alueita.
Kalankasvatuksen kielteiset vaikutukset vesistöihin ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä selvästi. Aivan ongelmattomia ne eivät kuitenkaan vieläkään ole. Varsinkaan silloin, jos kalaa tuotetaan vuodessa enimmillään 20 verkkoaltaassa vajaat 2000 tonnia, kuten Kustavin hankkeessa suurimmillaan tapahtuisi. Laitosten etäisyys Isostakarista on noin viisi kilometriä ja lähistöllä sijaitsevat myös Natura 2000-verkostoon kuuluvat Södra Sandbäck sekä Uudenkaupungin ja Seksmiilarin saaristo.
Tuulivoimapuistot ja kalankasvattamot sijoittuisivat siis suunnilleen samoille alueille toistensa naapureiksi. Samoilla alueilla liikkuu lisäksi laivoja, ammattikalastajien troolareita ja muita aluksia, muuttolintuja ja paljon muuta. Väkisinkin nousee esiin kysymys siitä, tuleeko avomerellä ahdasta.
Sitä on asianomaisten viranomaisten syytä pohtia ja tutkia tarkkaan. Selvää on, että suunnitelmien toteutuminen muuttaisi nyt luonnontilassa olevan merialueen olosuhteita ja maisemia melkoisesti. Kannattaisikohan Uudenkaupungin kaupungin ja Kustavin kunnankin ilmaista asioista mielipiteensä.
Matti Jussila
päätoimittaja, emeritus