– Tämä muutos perustuu siihen, että terveyskeskuksen purku siirretään vuoteen 2025. Totesimme, ettei siirrosta ole erityistä haittaa, mutta voimme saada kustannuksissa synergiaetua, kun myös Pohitullin koulu ja uimahalli puretaan samana vuonna, kaupunginjohtaja Atso Vainio perustelee.
Tuloveroprosentti nousisi ensi vuonna 8,11:stä 8,60:een. Seuraavana vuonna veroprosentin lisäkorotustarve olisi 0,50 prosenttiyksikköä, jolloin tuloveroprosentti nousisi 9,10:een. Kiinteistöveroprosentit nostettaisiin ensi vuonna maan keskiarvoon.
Kaupunginhallituksessa Seppo Nikula (kok.) esitti, että taloussuunnitelma palautetaan valmisteluun ja kaupunginhallitukselle tuodaan vaihtoehtoiset raamit, jotka eivät sisällä tuloveroprosentin korotusta vuodelle 2024. Birgitta Runola (kesk.) kannatti esitystä.
Esityksestä äänestettiin ja äänin 6–5 päätettiin jatkaa asian käsittelyä.
Seppo Nikula teki myös esityksen, että talousraameista vähennetään tuloveroprosentin korotuksen vaikutus vuodelle 2024 eli 1,7 miljoonaa euroa. Laura Kontu (kok.) kannatti Nikulan esitystä. Äänestyksessä Nikulan esitys hävisi äänin 6–5.
Kaupunginhallitus antoi siis äänin 6–5 kaupunginjohtajan esityksen mukaiset tiukat talousraamit vuosille 2024–2026.
Merkittävimmät muutokset kehykseen ovat, että koulutus- ja kulttuuripalveluilta vähennetään 10 prosenttia. Vakka-opisto ja musiikkiopisto saavat rahoitusta 10 prosenttia aiempaa vähemmän.
Myös henkilöstökuluja supistetaan. Kaupunkisuunnittelusta vähennetään 2,5 henkilötyövuotta eläköitymisen kautta, henkilöpalveluista yksi henkilötyövuosi ja hallinto-, talous- ja ict-palveluista yksi henkilötyövuosi.
Demotilasta luovutaan, mikä säästää 43 000 euroa vuodessa. Kaupunki aikoo luopua myös Vahterusring-osuudestaan, mikä tuo 16 000 euron säästön vuosittain. Myös ulkoisesta liikuntatilasta on tarkoitus luopua, säästö on 43 000 euroa vuodessa.
Merja Kosken (sd.) esityksestä kaupunginhallitus päätti, että esittelytekstissä mainitut yksittäiset säästöesitykset ovat vain esimerkkejä, eivätkä sido palvelukeskuksia.
Vainio totesi, että säästökohteita on vaikea löytää.
– Olemme käyneet kokonaistalouden tarkastelua konsulttiyhtiö FCG:n kanssa. FCG:n tarkastelussa todettiin, että meillä tuotetaan palvelut jo nyt edullisemmin kuin keskimäärin kunnissa. Tämä on hieno tilanne, mutta tarkoittaa, että on vaikea löytää enää mitään uusia, isoja säästökohteita.
FCG:n taloustilastoihin perustuvassa 292 kunnan vertailussa vain 56 kuntaa tuotti palvelut Uuttakaupunkia edullisemmin.
Taloussuunnitelmassa julkisen liikenteen tuki kasvaa 200 000 eurolla. Työllisyyspalveluihin tarvitaan yritysneuvoja vuoden 2024 loppuun, mikä merkitsee 70 000 euron lisärahatarvetta. Ict-kustannukset kasvavat noin 40 000 eurolla, työterveyshuollon kustannukset 24 000 eurolla.
Valmo-opetuksen tarve vähenee, minkä myötä kaupungin saama valtionosuus pienenee noin 245 000 euroa. Sen sijaan S2-opetuksen tarve lisääntyy, mikä lisää kustannuksia noin 48 500 euroa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot supistuvat asteittain.
Taloussuunnitelma sisältää myös määrärahamuutoksia. Kalanti – Kodjala -välisen kevyenliikenteen väylän rakentamiseen varattu määräraha poistetaan ja henkilöjuna-edellytyksiin varattua määrärahaa pienennetään. Tältä vuodelta siirtyy ensi vuodelle pääkirjaston kalustoinvestointiin tarkoitetut määrärahat.
Terveyskeskuksen ja A-sairaalan siiven purku siirretään ensi vuodesta vuoteen 2025. Samana vuonna puretaan myös Pohitullin koulu ja uimahalli. Myös Kalannin koulun investointimääräraha siirretään vuodelle 2025.
Talousjohtaja Anne Takalan esityksessä kaupunginhallitukselle todettiin, että verotulojen kehitystä on vaikea ennustaa, kun kaupungin työllisyyden ja asukasluvun kehitystä ei tiedetä. Palkkatulojen arvioidaan kuitenkin laskevan ja työttömyyskorvausten kasvavan tänä vuonna 50 prosenttia ja ensi vuonna edelleen 50 prosenttia.
Valtionosuudet ovat laskemassa. Kaupungin valtionosuudet ovat valtiovarainministeriön toukokuussa antaman ennakkotiedon mukaan ensi vuonna noin 5,7 miljoonaa euroa.
Kaupungin investoinnit ovat suunnitelmakaudella poikkeuksellisen suuret. Monitoimijatalo Wintterin rakentamiseen on varattu investointiohjelmassa 7,2 miljoonaa euroa vuosina 2024–2025. Kaupungin ja liikelaitosten kaupungin taseeseen tehtävät investoinnit olisivat suunnitelmakaudella yhteensä noin 35,4 miljoonaa euroa. Luvussa ovat mukana Wintterin liikuntatilat, mutta ei koulukeskusta.
Kaupunginjohtaja korostaa, että taloussuunnitelma etenee nyt lautakuntakäsittelyyn ja palautuu sitten keskushallintoon, joka sen jälkeen antaa kaupunginhallitukselle esityksensä.
– Muutoksia voi tulla vielä matkan varrella.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) totesi, että epävarmuustekijöitä on paljon.
– Koko yleinen taloustilanne on epävarma. Tilanne on haastava.