– Näissä vanhoissa pihoissa on todella hyvää maata, kaikki kasvaa hyvin, Tarja Hellsten selittää.
Keltaiseksi maalattu, 1865 rakennettu talo tunnettiin merikapteeni Heltosen talona. Nykyisen omistajan äiti laski pikkutyttönä mäkeä Merimiehenkatua – silloista Uuttakatua – pitkin ja ihaili Merikapteenin taloa, jonka kaikilla ikkunoilla oli joulun aikaan kynttilät. Silloin hän ei vielä tiennyt, että talosta tulisi hänen kotinsa, mutta niin vain kävi, kun Tarjan vanhemmat ostivat talon 1960-luvulla.
– Äitini asui tässä isän kuoleman jälkeen 25 vuotta yksin. Hän oli innokas puutarhuri ja keräsi pihaan valtavasti kasveja. Kun talo siirtyi minulle ja miehelleni 2014, kaadoimme täältä esimerkiksi yhdeksän isoa puuta. Tontista tuli hieman valoisampi.
Puiden karsimisen lisäksi kasveja, esimerkiksi pioneja, on järjestelty ryhmiin sen sijaan, että niitä kasvaisi siellä täällä ympäri 700 neliön tonttia. Perennapenkit on tehty talon edustalle, joten kukinnasta pääsee nauttimaan joka kerta, kun astuu pihalle.
– Pionien kukinta-aikaan tuoksu on kuin parfyymitehtaassa, emäntä kertoo.
Pihan kruunu on keskipihalla seisova vanha omenapuu. Sen runkoa pitkin kasvaa villiviini, jonka pitkät, maahan asti ulottuvat oksat muodostavat hauskan ja varjoisan majan. Sinne mahtuisi vaikka mietiskelytuoli, jossa taatusti tuntisi olevansa kaukana kaikesta. Tarjan mielestä puu on parhaimmillaan syksyllä, jolloin villiviini hehkuu punaisena.
Villiviinin lisäksi pihassa on useita muita köynnöksiä: lähempänä taloa kasvavat esimerkiksi piippuköynnös, amerikankelasköynnös ja humala.
Tontti on 1960-luvulla ollut puolet isompi, mutta sittemmin se on lohkottu. Nyt rajalla kasvaa kuusiaita, joka pitää tuulet loitolla ja on hyvä näkösuoja. Aivan pihamaan laidalla on Tarjan äidin istuttamia vadelmapensaita, jotka tänäkin kesänä näkyvät tuottavan hyvän sadon.
– Olen tehnyt näistä hilloa ja pakastanut. Täytyy sanoa, että vadelma ei ole suosikkimarjani, sillä silloin, kun olin lapsi, näitä pensaita oli paljon enemmän ja jouduin kesäisin poimimaan vadelmia jatkuvasti.
Suoraan portaiden edustalta näkyy kuusi, jota on leikkaamalla kasvatettu joulukuuseksi. Siihen on aina joulun alla laitettu valot.
Tämä kesä jää todennäköisesti Hellstenien viimeiseksi Merimiehenkadun kodissa, sillä talo etsii parhaillaan uutta omistajaa. Hellsteneille on reilu vuosi sitten syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi ja nyt isovanhemmat haluavat raivata aikaa lapselle. Omasta lapsuudenkodistaan luopuva Tarja toivoo, että uusi omistaja ymmärtää vanhan talon sielua ja kohtelee sitä ja pihaa hellästi.
– Luopuminen on tietysti vähän haikeaa, mutta toisaalta se on myös mahdollisuus uuteen alkuun, hän sanoo.
Tässä juttusarjassa esitellään Uudenkaupungin upeat pihat 2023 -kilpailuun osallistuvia puutarhoja. Kilpailun järjestävät Uudenkaupungin Sanomat, Uudenkaupungin omakotiyhdistys, Vanhat Talot ry ja Kurjenpolun taimipalvelu. Pihakilpailun yleisöäänestys alkaa 12.8. ja voittajapihat julkistetaan Rauhanpuistossa, Illallinen Ugin taivaan alla -tapahtumassa 31.8. sekä lehdessämme 2.9.
Pirkko Varjo
Tarja Hellstenin pihalle pisteet.
Tarja Helsteenin muistorikas koti on mielestäni kaunis ja kodikas piha mikä huokuu lämpöä ja turvallisuutta ja aitoa rakkautta perinteisiin maisemiin.
Merimiehen katu 26 sademetsän ihanuutta moni toimi kasvillisuus
Vanha piha aina kaunein.