”Uusikaupunki on kuin Suomen Toscana” – Laura Kontu toivoo keskustelua, miten Ukia pitäisi kehittää

0
Laura Kontu toivoo, että Uusikaupunki näkyisi ja kuuluisi enemmän.

Kaupunginhallituksen asioita jaetaan tänä syksynä käsiteltäväksi uudelle kaupunkisuunnittelujaostolle, jonka puheenjohtajaksi on valittu Laura Kontu (kok.).

– Kaupunginhallituksen kokoukset ovat kestäneet 3–4 tuntia. Asialista on ollut aivan liian pitkä. Tämän seurauksena kaupunginhallituksessa ei ole voitu keskustella siitä, mihin suuntaan kaupunkia halutaan kehittää, Kontu sanoo.

Tätä keskustelua aiotaan käydä nyt uudessa jaostossa.

Kontu toivoo, että keskustelu ei jäisi vain viisihenkiselle jaostolle, johon kuuluvat hänen lisäkseen Merja Koski (sd.), Janne Sjölund (sd.), Birgitta Runola (kesk.) ja Jari Valkonen (ps.), vaan hän haluaa osallistaa myös kaupunkilaiset keskusteluun.

– Meillä on idearikas kaupunginarkkitehti, mutta keskustelua yhteisestä tahtotilasta ei ole viime vuosina käyty. Toivon kuntalaisten osallistuvan keskusteluun siitä, minkälainen Uusikaupunki olisi vuonna 2030.

Edes kaupungin strategiatyössä ei ole Konnun mielestä tästä riittävästi keskusteltu, vaan strategia on vain päivitetty vanhan päälle. Kun valtuustoon on tullut uusia päättäjiä, hän olisi toivonut strategiakeskustelun alkavan nollasta.

– Jos mietin, minkälainen kuva minulla Uudestakaupungista tällä hetkellä on, niin kaupunki on introvertti, turhan vaatimaton ja liian varovainen. Uusikaupunki voisi olla näkyvämpi, kuuluvampi ja rohkeampi. Voisimme tehdä asioita täysin uudella tavalla, hän haastaa.

Kontu on asunut Uudessakaupungissa vasta viisi vuotta. Kun hän tapasi nykyisen puolisonsa, hän teki heti selväksi, että Uuteenkaupunkiin hän ei sitten muuta. Sitten vain kävi niin.

– Ensin ihastuin ja sitten rakastuin Uuteenkaupunkiin, hän hymyilee.

Häämatkan pari teki Toscanaan ja siellä Laura Kontu hoksasi, että Uusikaupunkihan on kuin Suomen Toscana. Täälläkin on viljelysmaita, vehreyttä, kauniita maisemia, vanhoja rakennuksia ja aitoutta kuten Toscanassa.

– Häämatkalla ajoimme Toscanassa fiiliksen mukaan ja mutkittelevan hiekkatien päästä löytyi autenttisia paikkoja, joissa tunnelma oli se juttu. Uusikaupunki on samanlainen. Meilläkin on paljon piilopaikkoja, joihin löytää sattumalta.

Konnun mielestä Uudenkaupungin pitäisi myydä tätä tunnelmaa, mikä kaupungissa on ja vahvistaa sitä edelleen.

– Jos ajattelen esimerkiksi Raatihuoneen viereistä punatiilistä taksiasemaa, miten hienon italialaistyyppisen viiniravintolan sinne saisi. Kukonmäen pop up -kahvila on kutsuva. Pookin liiteri ja muut pihapiirin rakennukset ovat hienoja.

– En ole vielä ehtinyt tutustua kunnolla Lokalahteen ja Pyhämaahan, mitä kaikkea hienoa siellä on.

Laura Kontu uskoo, että kun hän ihastui Uuteenkaupunkiin, samalla tavalla voi käydä monelle muullekin.

– Uudenkaupungin Vanhat talot -tapahtuma vetää paljon väkeä. Se kertoo paljon.

Aluevaltuusto tullut jo tutuksi

Teija Uitto

Kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti heinäkuussa jättävänsä aluevaltuuston, hänen paikalleen aluevaltuustoon nousi 1. varapaikalta Laura Kontu.

Kontu kertoo, että aluevaltuusto on hänelle tuttu paikka.

– Olen varapaikalta osallistunut lähes kaikkiin aluevaltuuston kokouksiin paria lukuun ottamatta. On se silti eri asia olla varsinainen jäsen. Asioihin tulee perehdyttyä ihan eri tavalla.

Aluevaltuusto käsittelee tänä syksynä Varhan palvelustrategiaa. Konnun mielestä strategian pitää vastata palvelutarpeeseen pitkällä aikajänteellä.

– Varha kilpailee henkilöstöstä yksityisen sektorin kanssa. En usko, että hoitajapula on pelkästään palkkakysymys, vaan ihmiset kaipaavat ensisijaisesti vakautta. Jos ei tiedä, onko minulla työpaikka vielä viiden vuoden kuluttua, alkaa helpommin etsiä toista työpaikkaa, hr-alan ammattilaisena työskentelevä Kontu arvioi.

Palvelustrategian pohjalta tehtävä palveluverkko tuo tätä toivottua vakautta Varhaan.

Konnun mielestä palveluverkkoa ei kannata rakentaa niin, että palveluita tarjotaan samalla volyymilla joka paikassa. Viisaampaa on suunnitella palvelut väestötieteellisten tekijöiden perusteella.

– Kerätään tietoa ja katsotaan tilastoja, miten väestö kehittyy. Sitten pitää uskaltaa tehdä priorisointia ja luopua palveluista, jotka eivät ole järkeviä toteuttaa. Kun esimerkiksi meillä Uudessakaupungissa on paljon ikääntyvää väestöä, näitä palvelujakin on kohdennettava tälle alueelle.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän