Peremmälle käveltäessä näkymä avautuu museon ensimmäiseen halliin, jota lähdemme kiertämään museossa työskentelevän Touko Jaakkolan kanssa. Jaakkola on ollut töissä museossa alle vuoden, mutta osaa silti kertoa autoista paljon yllättävää tietoa. Hän menee suoraan asiaan.
– Tässä on vanhin automme. Se on vuodelta 1907 ja edelleen toimintakunnossa. Huollamme sitä ja ajamme sillä välillä edelleenkin, Jaakkola selostaa.
Museo on perustettu vuonna 1984. Silloin se koostui yhdestä hallista, mutta myöhemmin museota laajennettiin ja halleja rakennettiin lisää. Nykyisin museo koostuu kolmeen eri halliin jaetuista näyttelyistä. Esillä on Uudenkaupungin autotehtaan tuotantoa, Saab-kokoelma sekä hallillinen muita harvinaisuuksia.
Kuljemme eteenpäin, ympärillämme on riveittäin autoja eri aikakausilta ja eri valmistajilta. Värien kirjo on hämmästyttävä. Autojen rateissa on suuria, jokseenkin karmivia nukkeja.
– Tiesitkö, että kuplavolkkari on suurin piirtein saman kokoinen kuin sinivalaan sydän, Jaakkolan kysymys yllättää Volkswagen kuplan kohdalla.
Automuseon autoista suurin osa on peräisin Suomesta ja Ruotsista, mutta harvinaisuuksia on Jaakkolan mukaan tuotu nähtäväksi myös muualta maailmasta. Autoja on kertynyt museoon vuosien varrella.
Uutta, mielenkiintoista tietoa on paljon ja autojen suuri määrä yllättää. Paikka tuntuu hämmentävältä ihmiselle, joka ei tiedä autoista mitään, mutta kokemus on siitä huolimatta kiehtova.
– Tämä on erikoisuus museossamme. Lähes mihinkään ei täällä saa koskea, mutta tämän vanhan Lontoon taksin sisällä saa jopa käydä istumassa.
Auto on vuodelta 1985. Nuorelle sisään astuminen tuntuu aikamatkalta historiaan. Auton sisusta on täysin erilainen kuin nykypäivänä. Takaosa on tumma ja tilava. Sisällä on kummallinen haju, jonka lähteestä ei voi olla varma.
Kuljemme halliin, joka koostuu pääasiassa Saab-autoista. Halliin tultaessa tunnelma muuttuu. Valotus on hämärämpi ja värimaailma erilainen. Hallin seinät ovat täynnä valmistajan nimellä ja merkillä varustettuja tavaroita. Esillä on myös Saab-vaatteita.
– Tässä on ensimmäisiä koskaan valmistettuja Saabeja. Alussa ne näyttivät vähän lentokoneilta, ikkunat olivat pienet ja malli samanlainen kuin vanhojen lentokoneiden ohjaamot.
Yhtäläisyyden huomaa kuka tahansa, autot näyttävät vähän lentokoneilta. Saabien joukosta mieleen painuvat ralliautot sekä Kekkosen entinen edustusauto.
Museossa kulkiessa kävijälle selviää nopeasti, että esillä on paljon muutakin kuin autoja. Museosta löytyy paljon valokuvia, julisteita ja muita teemaan liittyviä esineitä. Esillä on myös vanhoja tehdaslaitteita, korjaamokoneita ja autojen sähkötekniikkaa. Vastaan tulee myös autotehtaan ei kovin pieni pienoismalli.
– Tämä on lasten lemppari. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että pienoismallia ympäröivä lasi on aina täynnä pieniä sormenjälkiä, Jaakkola naurahtaa.
Lisäksi museosta löytyy nukkekotikerhon näyttely sekä Unicefin kanssa yhteistyössä myytäviä nukkeja. Halliin ovat löytäneet tiensä myös kaksi lentokonetta ja useat vanhat mopot.
Jaakkola kertoo, että museossa kävijöitä on eniten heinäkuun aikana, noin 70–80 päivässä. Ympärille katsellessa huomaa, että kävijöitä on vauvasta vaariin.
Olan takaa kuuluu lausahdus.
– Tämä auto, Saab 99, oli oikein hyvä huonoillakin ajokeleillä. Kun Corollat eivät kulkeneet lumivallien yli, tällä pääsi ohittamaan niin, että kurat roiskuivat muiden tuulilasiin.
Äänen lähde selviää. Kyseessä on Harri Peltoniemi, todellinen autoharrastaja. Hän asuu Espoossa, mutta on purjehtinut useita kertoja Uuteenkaupunkiin. Automuseossa käynti on hänelle vakio-ohjelmaa Uudessakaupungissa.
– Meillä on ollut näitä autoja perheessä neljä. Minulla kolme ja pojalla yksi lisää, Peltoniemi jatkaa.
Peltoniemi on seurannut automuseon toimintaa pitkään. Kuljemme museossa yhdessä ja hän tarinoi museon autoista.
– Minulla on itselläni harrasteautona Uudessakaupungissa valmistettu Porsche Boxster. Se on kesäautona. Täällä museossa on samanlainen, ja melkein samassa värissäkin.
Kävelemme auton luokse. Matkalla hän jatkaa autoista kertomista. Peltoniemi tietää aiheesta todella paljon.
– Tämä on vuosimallia 2002, omani on 2003, Peltoniemi toteaa auton nähdessään.
Peltoniemen useat vierailut Uudenkaupungin automuseoon eivät ole saaneet häntä kyllästymään. Museon laaja kattaus kiehtoo häntä.
– Täällä on todellisia harvinaisuuksia, muun muassa ensimmäinen Suomessa valmistettu auto, Korvensuu 1913. Lisäksi täällä on käsittämättömän hienoja Uudessakaupungissa valmistettuja prototyyppiautoja, Harri Peltoniemi kehuu.
Kirjoittaja on Uudenkaupungin Sanomien kesätoimittaja, jolle tutustumiskäynti Uudenkaupungin automuseossa oli elämän ensimmäinen.
