Uudenkaupungin Nahkatehdas Oy lopetti toimintansa 1952 ja Rantakatu 25 tontin kiinteistöt myytiin Reino ja Arvo Virtasen omistamalle Vakka-Suomen Rauta- ja Levyteos -yritykselle. Veljekset olivat saaneet peltisepän oppinsa Leonard Enrothin verstaassa.
Yritys teki muun muassa erilaisia peltisepäntöitä, rauta- ja ilmastointitöitä. Monelle kaupunkilaislapselle verstas tuli tutuksi, kun pajassa käytiin teroituttamassa luistinten teriä. Veljesten perheet asuivat tontin asuinrakennuksissa, toinen perhe Rantakadun suuntaisessa vanhassa puutalossa, toinen Sepänkadun suuntaisessa.
Entisissä nahkatehtaan tiloissa jatkoi peltisepänliikkeen jälkeen toimintansa vuosina 1971–1978 neljän miehen omistama autokorjaamo Ranta-Auto. Hatin paja, eli Harry Niemelän omistama Hatin Sähköpaja, hitsaamo ja autokorjaamo muutti tiloihin Ranta-Auton jälkeen. Hatin paja toimi tässä vuoteen 1983 saakka, jonka jälkeen rakennus on purettu.
Tontille oli rakennettu vuoden 1855 kaupunkipalon jälkeen myös asuinrakennuksia. Rantakadun suuntainen puutalo heti tulipalon jälkeen ja Sepänkadun suuntainen talo 1870-luvulla.
Tontin pohjoislaidalla oli pitkä puurakennus, jonka Sepänkadun puoleisessa päädyssä oli myös liiketila. Näissä rakennuksissa on paitsi asuttu, myös toiminut monia eri liikkeitä ja yrityksiä. 1920-luvulla vahvistetuissa rakennuspiirustuksissa on annettu lupa tehdä rakennusten julkisivuun näyteikkunat ja sisäänkäynnit.
Rantakadun puoleisessa puurakennuksessa ovat toimineet vähän pidempään ainakin seuraavat kauppaliikkeet: Haahtin omistama vaatturinliike Kansallispukimo vuosina 1926–1959, Sekatavaraliike J. E. Tervanen 1952–1957, Maali- ja tapetti Aalto 1958–1967 sekä Muovi ja kalastus Risto Stenros 1968–1971.
Syksyllä 1971 tässä Stenrosin muovikaupassa syttyi tulipalo, joka tuhosi rakennusta ja jossa kauppias itse myös menehtyi. Tämä rakennus purettiin tuon tulipalon jälkeen.
Sepänkadun puoleinen puutalo säilyi vielä ja se oli asuinkäytössä 1980-luvun alkuun saakka. Tontin pohjoissivun puurakennuksessa, pääty Sepänkadulle, oli myös monia liikkeitä. Viimeisinä vuosikymmeninä muun muassa Kaijan jalkineliike, Sintosen radioliike, silmälasiliike, putiikki Anna-Riitta ja Henrik Helpiön käsityöläisverstas.
Rakennusliike Lampola osti tontin rakennuksineen jo vuonna 1971. Palaneen asuinrakennuksen paikalle siirtyi 1980-luvun alussa R-kioski, joka oli aikaisemmin toiminut Sorvakon sillan vieressä. Kioski oli tässä 1990-luvun loppuun saakka. Vuonna 1991 tontin keskelle tuli Hesburgerin drive-in -grillirakennus.
Kaupunki osti tontin Lampolan jälkeen ja Uudenkaupungin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaupunginlahti rakennutti tontille siinä nyt olevan liike- ja asuinrakennuksen, jonka arkkitehtina oli raumalainen Jukka Koivula . Rakennus valmistui vuonna 2004.
Tässä artikkelissa Katujen kertomaa esittelee museonjohtaja Mari Jalava.
