– Vakka-Suomessa yritysten vastauksissa näkyvät autotehtaan haasteet, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter arvioi.
Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Finnvera julkistivat torstaina tuoreimman pk-yritysbarometrin. Pk-yrittäjien seuraavan 12 kuukauden suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Varsinais-Suomessa -10. Kesä-heinäkuussa tehtyjen kyselyjen mukaan yritysten odotukset vaihtelevat maakunnassa suuresti. Heikoimmat suhdanneodotukset ovat Vakka-Suomessa, jossa saldoluku on -27, parhaat Loimaalla, jossa saldoluku on +16. Turussa saldoluku on -8 ja Salossa -19.
Maakunnassa odotukset ovat yleisesti parantuneet viime keväästä. Vakka-Suomessa suhdannenäkymät ovat hieman heikentyneet, viime keväänä ja syksyllä 2022 saldoluku oli -26. Yrittäjien odotukset ovat nyt siis piirun verran huonommat.
Vaikka Vakka-Suomessa ja Loimaalla on yrittäjillä hyvin erilaiset odotukset, ulkopuolista rahoitusta yritykset kaipaavat molemmilla alueilla.
– Vakka-Suomessa 24 prosenttia yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta, Loimaalla 21 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana ulkopuolista rahoitusta Vakka-Suomessa on ottanut 29 prosenttia yrityksistä ja Loimaalla 36 prosenttia, aluepäällikkö Seija Pelkonen Finnverasta kertoi.
Pelkonen muistutti, että yritysten rahoitustarve kasvaa yleensä kahdesta syystä:
– Toinen on, että yritys kasvaa ja investoi. Toinen syy on, että yrityksen liiketoiminta laskee. Kun tulee huono suhdannetilanne, tarvitaan niin sanotusti kriisirahoitusta. Yritys ei pysty sopeuttamaan toimintaansa niin nopeasti kuin liiketoiminta laskee, vaan tarvitsee tilapäistä ratkaisua. Vakka-Suomessa rahoitustarve voi johtua juuri tästä.
Munter arvioi, että Vakka-Suomessa on myös niitä yrityksiä, jotka pohtivat kasvuloikkaa ja tarvitsevat investointeihin rahoitusta.
– Yrityskentällä on hyvinkin erilaisia tunnelmia. On yrityksiä, joilla menee hyvin ja jotka pärjäävät vaikeasta suhdanteesta riippumatta. Mutta on myös yrityksiä, joilla menee todella huonosti.
Munterin mielestä konkurssien määrän kasvua ei voi enää laittaa koronan piikkiin, vaan ne kertovat yritystalouden normaalista tilannekuvasta. Rakennusalan heikompi jakso vaikuttaa Varsinais-Suomessa laajalti.
– Rakentamisala on Varsinais-Suomessa merkittävä toimiala. Kun edellisestä taantumasta lähdettiin nousuun, rakennusala oli se, joka nosti meidän taloutta, hän muistuttaa. Nyt tilanne on päinvastainen.
Työllisyyden näkymät ovat Varsinais-Suomessa suhdanneodotuksista huolimatta vielä plussalla. Työllisyyden saldoluku on +3, mikä kertoo, että työvoimaa tarvitaan vielä lisää. Munterin mukaan joillakin aloilla on edelleen kriittinen työvoimapula.
Yritysten kasvuhakuisuus on kuitenkin pudonnut ja pudotus on Munterin mukaan kovaa.
– Tästä pitää olla huolissaan.
Munter lähettää Orpon hallitukselle terveiset, että hallitusohjelmaan kirjatut pk-yritysten toimintaedellytyksiä tukevat uudistukset pitäisi viedä viipymättä maaliin.
– Kannustamme myös kuntia käynnistämään investointeja aikaistetusti, hän vetoaa.