– Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Verrattuna aikaa ennen koronaa eli vuoteen 2019, on kansallispuistojen käyntimäärissä kasvua 14 prosenttia, kertoi luontopalvelujohtaja, Vehmaalla asuva Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Lisäksi puistojen palveluita ja rakenteita on pystytty korjaamaan erillisrahoituksen eli tulevaisuusinvestointirahoituksen turvin. Kohentuneet rakenteet ja palvelut ovat nostaneet käyntimääriä sekä kiinnostavuutta.
– Lisärahoituksen avulla olemme pystyneet vastaamaan kasvaneeseen kysyntään sekä ohjaamaan käyttöpainetta ja resursseja. Käyntimäärien nousu kuvastaa selkeästi sitä, että asiakkaat ovat löytäneet palvelumme ja niillä on kysyntää. Samalla paikallistaloudelliset vaikutukset lisääntyvät kahdella tapaa: matkailijoiden ostamina palveluina sekä yrittäjiltä hankituilta kunnostus- ja rakennustöinä, kuvaili Jansson.
Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistojen kävijämäärissä on kuitenkin tapahtunut hienoista laskua. Selkämeren kansallispuistossa vieraili tammi-heinäkuun aikana 52868 kävijää, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan edellisvuonna. Saaristomeren kansallispuistossa laskettiin vierailleen alkuvuoden aikana 58700 henkilöä, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Viime päivinä on keskusteltu hallitusohjelman kirjauksesta mahdollistaa kansallispuistojen rahoituspohjan vahvistaminen vapaaehtoisten käyntimaksujen muodossa.
– Tämä on kiinnostava mahdollisuus ja asiaa ryhdytään selvittämään. Haluamme ottaa tähän pohdintaan mukaan asiakkaamme eli retkeilijät, matkailijat ja yrittäjät. Vapaaehtoiset maksut eivät voi kuitenkaan korvata riittävää perusrahoitusta, jotta pystymme turvaamaan virkistys- ja matkailupalvelujen kestävän tason, muistutti Jansson.