Esitetyssä laajuudessaan esitys uhkaa suomalaisen kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja jalostusyritysten toimintaa raaka-ainepulan vuoksi. Silakan osuus Suomen koko merialueen saaliista on noin 80 prosenttia. Neljännes saaliista päätyy elintarvikkeeksi tuoreena tai pakasteena ja loppuosa pääosin jalosteeksi kalajauhoksi tai rehuksi.
Maakuntahallitus pitää esitystä perusteettoman kovana kalastuselinkeinolle ja vaatii esityksen korjaamista. Kalakantojen kiintiöiden tulee perustua tieteelliseen tietoon sekä huomioida sosio-ekonomiset vaikutukset. Elinkeinon jatkuvuuden näkökulmasta päätösten tulee olla ennustettavia ja esitettyjen muutosten hallittavissa olevia. Päätöksenteossa tulee huomioida myös kaikkein uusimmat tiedot muun muassa silakan parantuneesta kunnosta.
Kielto koskettaisi yli 300 kaupallista kalastajaa ja jalostusyrityksiä, jotka työllistävät 100 henkilöä vuodessa. Taloudellinen menetys yrityksille ja yrittäjille on arvion mukaan 70 miljoonaa euroa. Jos elinkeinonharjoittajien määrä romahtaa kiellon aikana pysyvästi, vaikuttaa se myös Itämereen sen ekologista tilaa heikentävästi. Kalastus on todettu tehokkaimmaksi keinoksi poistaa ravinteita vesistöistä. Suomessa ammattikalastuksen avulla poistetaan vuosittain noin 25 prosenttia ihmisen mereen aiheuttamasta fosforikuormasta ja 6 prosenttia typpikuormasta, joten toiminnalla on suora positiivinen vaikutus meriympäristön tilaan.