Valtakunnallisesta rakennusalan konkurssiuhasta ja alan hiipumisesta on puhuttu pitkin vuotta. Asuntorakentaminen hiipuu, suuria korjausurakoita lykätään ja rakennusalan työt ovat muuttuneet suurista urakoista pieniksi pintaremonteiksi. Hallitus käy parhaillaan budjettineuvotteluita ja siellä päätetään esimerkiksi se, tukeeko valtio rakennusalaa vaiko ei.
Valtakunnallisesti tilanne näyttää huolestuttavalta, mutta paikallisille tehdyn kyselyn perusteella tilanne ei ole yhtä synkkä.
– Töitä riittää tällä hetkellä ainakin talven yli, joten siinä mielessä tilanne on hyvä. Muutaman viime vuoden ajan rakennusalalla on menty lujaa, mutta vauhti on nyt hiipunut ja on saavutettu jälleen tasainen vaihe, Rakennus Lehtonen Oy:n toimitusjohtaja Ari Lehtonen kertoo.
Kalantilainen rakennusalan yrittäjä Mika Varjonenkaan ei täysin allekirjoita rakennusalan suurta paikallista ahdinkoa, mutta hän on huomannut, että työt ovat osalla alan yrityksistä vähentyneet. Hän työllistää yritykseensä kolme henkeä ja Varjosen urakat ovat pääasiassa Uudenkaupungin ja Laitilan seudulla.
– Ei töiden määrä ole vähentynyt mihinkään, mutta en ole kovin nirso sen suhteen, mitä töitä teemme. Saatan käydä korjaamassa jossakin oven ja seuraavaksi valan uuden rakennuksen pohjaa tai eristän hallin seiniä, Varjonen kertoo.
Rakennus Lehtosella on tällä hetkellä töissä 17 henkeä. Yritys toimii Uudenkaupungin, Turun ja Rauman alueella ja on liikevaihdoltaan Vakka-Suomen suurin rakennusalan yritys. Yritys on tänä vuonna rakentanut muun muassa Yaran toimistotilat sekä tehnyt useita kerrostalojen linjasaneerauksia esimerkiksi Pietolassa, Santtiossa ja kaupungin keskustassa.
– Seuraava suurempi urakka on alkamassa autotehtaalla. Tuloutamme urakoita valmistumisen mukaan, joten kaikki käynnissä olevat urakat eivät näy vielä yrityksen viime vuoden tai tämän vuoden tuloksessa, Lehtonen lisää.
Rakennus Mika Varjonen Oy hoitaa niin uudisrakentamisen kuin remontitkin, mutta viimeisen vuoden aikana työt ovat painottuneet aiempaa enemmän maatalousrakennusten remontteihin.
– Olemme tehneet halleja ja tuotantotiloja sekä niiden muutostöitä aiempaa enemmän. Työt ovat siis vähitellen siirtyneet yksityisasiakkaiden kodeista tuotantotiloihin, Varjonen kertoo.
Lehtonen on seurannut valtakunnallista keskustelua alan ahdingosta ja myös hallituksen mahdollisista ratkaisuista. Esillä on ollut esimerkiksi se, että asunto-osakkeen omistaja voisi jatkossa hakea taloyhtiöiden teettämien urakoiden asuntoon kohdistuneesta kustannusosuudesta kotitalousvähennystä.
– Se voisi olla ihan hyvä ratkaisu, mutta jos Suomen hallitus nyt päättää aloittaa tukitoimet, niin menee vielä melkein vuosi ennen kuin jotakin konkreettista tapahtuu. Se ei auta niitä yrittäjiä, joilla on suurin hätä nyt, Lehtonen toteaa.
Varjonen ei ole huolissaan oman yrityksensä tilanteesta, mutta hän on sitä mieltä, että rakennusalan suuria yrityksiä olisi syytä tukea valtion taholta.
– On hyvä, että rakennusalan tilanteesta keskustellaan, koska on vaarana, että alalle tulee paljon työttömiä. Se vaikuttaa meihin kaikkiin, jos isoja työnantajia alkaa horjua, Varjonen lisää.
Lehtonen on osallistunut useasti esimerkiksi kaupungin A-sairaalan korjausten urakkakilpailutuksiin. Hän on kuitenkin huomannut, että urakkakyselyiden määrä on vähentynyt aiemmista vuosista.
– Taloyhtiöiden ja kuntien kannattaisi nyt teettää rakennustöitä, jos vain kassassa riittää varoja. Tilanne on se, että töistä kisataan eli jos pyytää viittä tarjousta, saakin kymmenen. Vaikka korot ovat tällä hetkellä korkealla, niin urakoitsijat ovat joutuneet laskemaan hintojaan, jotta työmiehille riittäisi töitä, Lehtonen lisää.
Varjonen osallistuu harvoin urakoiden kilpailutuksiin, koska uudet asiakkaat tulevat aiempien tyytyväisten asiakkaiden suosittelemina. Yrityksen käyttökate ja liikevaihto ovat kasvussa, joten Varjosella ei ole syytä huoleen.
– Jos onnistumme annetussa työssä, niin maine kantaa pitkälle. Toistaiseksi meillä menee ihan hyvin, mutta ensi vuoden tilanteestahan ei tiedä, koska rakennusala on aina aallokkoa, Varjonen summaa.
Lehtosen mukaan parin viime vuoden aikana yrityksen kehittämiselle ei ole jäänyt juurikaan aikaa, joten siinä mielessä tasaisemmallekin vaiheelle on tarvetta.
– Investoimme parhaillaan omiin tuotantotiloihin ja halli on jo olemassa, mutta seuraavaksi rakennamme siihen vielä toimistotilat, Lehtonen paljastaa.
Lehtonen ei usko, että rakennusala lähtisi eri ennusteissa pyöriteltyyn jopa yhdeksän prosentin kasvuun ensi vuonna.
– Mutta kasvua tähän vuoteen verrattuna varmasti tulee. Nyt on aika satsata siihen, että yritykset olisivat valmiita rakennusalan seuraavaan nousukauteen, Lehtonen sanoo.
Fakta
Mistä on kyse?
Rakentaminen vähenee tänä vuonna 6–8 prosenttia.
Asuinrakennustuotanto on pudonnut vuodessa valtakunnallisesti noin 40 prosenttia.
Teollisuus- ja toimistorakennuksia rakennetaan samaan tahtiin kuin ennenkin.
Korjausrakentamista hidastaa korkeat kustannukset, mutta korjaustarpeita on edelleen paljon.
Korjausrakentamisen osuus kaikesta talonrakentamiseen käytetystä rahasta oli viime vuonna 42 prosenttia.
Osuuden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna.
Varsinkin pienissä yrityksissä korjausrakentamisen merkitys on kasvanut.
Rakentamisalan työttömyys on kasvussa.
Rakennusalalle ennustetaan kuitenkin ensi vuodeksi jopa yhdeksän prosentin kasvua.
Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettivat syyskuun alussa työryhmän, jonka tavoitteena on arvioida asuntorakentamisen suhdannetilannetta ja sen vaikutusta valtion talouden kehitykseen.
Työryhmän toimikausi päättyy lokakuun alussa.
Lähde: Valtiovarainministeriö, Rakennusalan suhdannetyöryhmä Raksu
Haettujen rakennuslupien määrä pysynyt ennallaan– Valtion tuilla mahdollista kehittää tukitoimintaa
Paikallisten rakennusalan yrittäjien mukaan alan syvin ahdinko ei siis ole iskenyt Uuteenkaupunkiin, mutta miltä rakennusalan tilanne näyttää muuten? Rakennuslupia on haettu suunnilleen saman verran kuin aiemminkin, eikä suurta konkurssiaaltoa ole ainakaan vielä näkyvissä.
– Rakennuslupia, toimenpidelupia ja toimenpideilmoituksia on tehty kaupungille kymmenen luvan tarkkuudella saman verran kuin viime vuonnakin eli yhteensä 350 tähän mennessä, kaupungin rakennustarkastaja Mika Pihlajaniemi kertoo.
Kaupungilta siis haetaan yhä lupia rakennushankkeille, mutta ne ovat aiemmasta poiketen pieniä lisärakennuksia ja laajennuksia.
– Omakotitalojen ja isompien hankkeiden uudisrakentaminen on lähes pysähtynyt, Pihlajaniemi lisää.
Kaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen uskoo, että rakennusalan ahdinko ei ole iskenyt kaupunkiin yhtä vahvasti kuin isompiin kaupunkeihin.
– Eihän täällä ole tähänkään asti ollut valtavasti uudisasuntotuotantoa esimerkiksi kerros- tai rivitaloille, Heinonen lisää.
Valtakunnallisesti on toivottu, että kaupungit tulisivat rakennusalan ahdinkoon apuun esimerkiksi aikaistamalla suuria rakennushankkeita. Kaupunki kilpailuttaa urakat yleensä halvimman hinnan mukaan ja valinta ei aina osu paikalliseen yritykseen.
Uudessakaupungissa on käynnissä koko sen historian suurin hanke, kun monitoimijatalo Wintteriä rakennetaan, mutta muuten kaupungin rakennuttaminen on tällä hetkellä erilaisia lähinnä korjausurakoita.
– Mahdollinen korjaushankkeiden aikaistaminen riippuu rahasta, ei kaupunkien taloustilanne muutenkaan niin hyvä ole, että hankkeita välttämättä voisi merkittävästi aikaistaa, Heinonen sanoo.
Heinonen uskoo, että Valmet Automotiven työssäkäyntialueelle vastikään myönnetty äkillisen rakennemuutoksen tuki taipuisi tarvittaessa myös rakennusalan auttamiseksi.
– Tukihan on tarkoitettu yrityspalveluiden ja -neuvonnan lisäämiseen sekä yritysten oman toiminnan kehittämiseen, joten tukea voivat hakea myös muut kuin autotehtaan kanssa suoraan kytköksissä olevat tahot, Heinonen lisää.
Kehitysyhtiö Ukipoliksen tietojen mukaan Vakka-Suomen alueelle on kesä–elokuun aikana perustettu neljä rakennusalan yritystä.
– Ei uusien alan yritysten perustamistoiminta siis ihan kuollutta ole, mutta ei luvuissa dramaattista muutosta aiempiinkaan vuosiin ole, Ukipoliksen yrittäjyysneuvoja Esa Kerkola toteaa.
Kerkolan tietojen mukaan kesän aikana alueella on lopettanut kaksi rakennusalan yritystä, joista toinen on tehnyt maanrakennustöitä ja toinen remontteja.
– Varsinaisia konkursseja ei ole, Kerkola lisää.