Hallitus on myöntänyt Uudenkaupungin äkillisen rakennemuutostilanteen tukemiseen 2,2 miljoonaa euroa. Tuki koskettaa koko Varsinais-Suomea.
Lisäksi erillisellä päätöksellä Varsinais-Suomeen kohdennetaan Uudistuva ja osaava Suomi: EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta 400 000 euroa ESR+-rahoitusta.
Rahoitus on tarkoitettu kokonaisuudessaan Vakka-Suomen ja lähialueen äkillisen rakennemuutoksen toimintasuunnitelman toteuttamiseen.
Tarve tukeen syntyi, kun Valmet Automotive ilmoitti keväällä 2023 päättyneiden muutosneuvotteluiden tuloksena 940 henkilön vähennystarpeesta Uudenkaupungin autotehtaalla.
Näistä puolet toteutettiin lomautuksina ja loput irtisanomisina. Vaikutukset kohdistuivat myös alihankkijoihin, logistiikkaan ja palveluntarjoajiin, joiden vähennystarpeen arvioitiin olevan noin 100 henkilöä.
Hallituksen myöntämällä rahoituksella tuetaan muun muassa työvoiman saatavuuden parantamista ja työttömyyden vähentämistä, tutkimus- ja kehittämistoimia, elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.
– Rahoituksella arvioidaan olevan Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen alueelle suuri merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa. Etenkin matkailu ja energiasektori ovat alueella elinkeinorakenteen kehittämisen tuloksena nousevia aloja, arvioi elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.).
Uudenkaupungin kaupunki käynnisti jo keväällä irtisanomisten ja lomautusten edellyttämät toimet. Varsinais-Suomen liiton johdolla kokoontui laaja teollisuuden rakennemuutosryhmä. Uudenkaupungin kaupunki koordinoi toimintasuunnitelman valmistelua sidosryhmien kanssa.
Rakennemuutostyöryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) painottaa, että hallitus on huomioinut tilanteen vakavuuden sekä kuunnellut alueen näkemyksiä sen ratkaisemiseksi.
– On hienoa, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa on voitu osoittaa rahoitusta Vakka-Suomeen. Hallituksessakin nähdään mahdollisuus kasvuun ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työllistyisi jatkossakin alueelle, lisää Valkonen.
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio toteaa, että valtiovallan tuen avulla on mahdollista edistää alueen elinkeinorakenteen uusiutumista.
Hän kuitenkin muistuttaa, että nyt myönnetty rahoitus on vasta hyvä alku, joka tuo kaupungille lisää mahdollisuuksia myönteiseen tulevaisuuteen.
– Jokainen euro otetaan ilolla vastaan ja pyritään käyttämään hyvin. On kiiteltävä sitä, ettei meitä jätetä yksin tässä asiassa. Ei ollut itsestään selvää, että valtionhallinnon tiukasta kirstusta saa rahaa, mutta hallituksessa nähtiin, että euroja kannattaa suunnata tänne, Vainio summaa.
Vainio näkee tukipäätöksen ennen kaikkea julkishallinnon investointina, joka tuottaa uutta pysyvää kasvua ja jonka positiiviset vaikutukset näkyvät vielä senkin jälkeen, kun autoteollisuuden suhdanteet kääntyvät uuteen nousuun.
– Suunniteltujen toimenpiteiden positiiviset vaikutukset työllistymiseen taas heijastuvat nopeasti työttömyyden aiheuttamiin inhimillisiin ja rahallisiin kustannuksiin, Vainio sanoo.
Vainio toivoo, että mahdollisimman moni autotehtaan irtosanotuista työllistyisi jatkossakin Uudenkaupungin työssäkäyntialueelle. Tätä varten on satsattava esimerkiksi työvoimapalveluihin, ulkomaalaisten työllistämiseen, elinkeinorakenteen uudistamiseen ja piilotyöpaikkojen löytämiseen.
– Huolestuttavan monen yrityksen liiketoiminnan kehittyminen on kärsinyt viime vuosina siitä, ettei osaajia löydy. Alueella on useampia rannikon veturiyrityksiä, jotka toimivat syklisillä aloilla, joissa on jatkossakin parempia tai vaikeampia aikoja, joten yksittäisen ison toimijan työvoiman tarve voi vaihdella, Vainio lisää.
Vainio toivoo myös, että tehtaalta irtisanottu väestö sijoittuisi töihin monipuolisesti alueen eri yrityksiin.
– Muualta tänne muuttaneiden ja varsinkin ulkomaalaistaustaisten osalta se liittyy myös kotoutumiseen ja heistä tulisi entistä luontevampi osa kaupunkiyhteisöä, kun kontakteja kantaväestöön olisi laajemmin, hän korostaa.
Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoo, että nyt myönnettyä rahoitusta koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Varoja myönnetään hakemusten perusteella ja hankkeissa on yleensä noin 30 prosentin omavastuuosuus.
– Haimme suurempaa tukea kuin mitä nyt saimme, mutta mukana oli varsin suuria ja kalliitakin hankkeita. Olen erittäin tyytyväinen siihen, mitä saimme. Tämä antaa paljon mahdollisuuksia eri hankkeille, joilla on iso merkitys yritys- ja elinkeinotoiminnan monipuolistumisen ja kasvuedellytysten kannalta, Heinonen summaa.
Heinonen kertoo, että äkillisen rakennemuutoksen tukihakemuksessa oli seitsemän eri toimintakokonaisuutta. Myöhemmin selviää, mitkä niistä on mahdollista toteuttaa saadun tuen turvin.
– Kaikki kuitenkin perustuu siihen, että tuemme työllistymistä, kasvun kansainvälistymisen edellytyksiä ja panostamme esimerkiksi energiaklusterin rakentamiseen alueella, Heinonen lisää.
Fakta
Mikä äkillinen rakennemuutos?
Valtiolta voi hakea tukea äkillisiin rakennemuutoksiin.
Näillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä työnantaja irtisanoo suuren määrän työntekijöitä kerralla.
Syynä irtisanomisiin voi olla laaja sopeuttamistarve tai konkurssi.
Valtio pyrkii erilaisilla kohdennetuilla ja tilanteen mukaan mitoitetuilla työllisyys-, elinkeino- ja aluekehitystoimenpiteillä sekä muilla vastaavilla toimilla estämään aluetalouden taantumisen.
Toimenpiteillä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä, vanhojen uudistumista ja huolehditaan työntekijöiden mahdollisimman nopeasta uudelleentyöllistymisestä.