Iso muutos on TE24-uudistus, jossa vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta kuntien vastuulle. Laki hyväksyttiin maaliskuussa ja järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alusta. Ajatuksena on, että yhdistämällä työllisyyspalvelut ja kuntien elinkeinopalvelut, saadaan kokonaisuus, joka tukee nopeamman työllistymisen tavoitetta.
Samalla kun kuntien tehtäväkenttää näin laajennetaan, annetaan niin sanotusti myös lisää keppiä. Tämä tapahtuu kasvattamalla kuntien vastuuta työttömyysturvan kustannuksista entisestään. Näin halutaan varmistaa kunnan intressi panostaa työllisyyden hoitoon, mikä tosin nykyiselläänkään ei ole mitenkään heikko.
Työllisyyspalvelujen järjestämiseksi kunnat muodostavat niin sanottuja työllisyysalueita, joita näillä näkymin on Suomeen muodostumassa 45. Uusikaupunki on menossa mukaan yhteensä 23 kunnan yhteenliittymään, jonka vetovastuussa on Turun kaupunki.
Varsinaista kuntien keskinäistä sopimusta sekä siihen liittyvää suunnitelmaa palveluiden toteuttamisesta yhteisellä työllisyysalueella sorvataan kovaa vauhtia. Työ on iso ja aikaa niukalti. Työ- ja elinkeinoministeriöön paperit on toimitettava lokakuun loppuun mennessä.
Tärkeänä perusperiaatteena palvelujen järjestämisessä on tuoda ne lähelle asiakkaita. Tätä voidaan tietenkin pitää myös itsestään selvyytenä, kun kyse on työtä hakevien ihmisten palvelutarpeesta. Ja vaikka palvelun läheisyys ei nykypäivänä aina välttämättä tarkoita fyysistä läheisyyttä vaan helppoa saavutettavuutta, on suora kanssakäyminen asiakkaiden kanssa edelleen aivan keskeinen osa ajatellen palvelun vaikuttavuutta.
Toimintamallia rakennettaessa on myös tärkeää ymmärtää, että kyse on sekä työtä hakeville henkilöille, että työvoimaa tarvitseville yrityksille suunnatusta palvelukokonaisuudesta. Tehtävänä on saada työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan entistä paremmin, mikä usein vaatii myös muiden palvelujen, kuten koulutuksen ja eri tukielementtien tiivistä sitomista yhteen tavoitteiden saavuttamiseksi.
On tärkeää huomata, että ei vain työllistymisen, vaan myös työllistämisen edellytyksiä on tuettava. Etenkään pienemmälle yritykselle uuden henkilön tai peräti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Siksi TE-palvelujen osalta on nykyistäkin enemmän puhuttava tiimistä, jossa asiakkaina ovat sekä työnhakijat että yritykset ja jossa yhdessä ratkotaan mahdollista kohtaanto-ongelmaa ja tuetaan niin työllistymistä kuin myös työllistämistä.
Edellä mainittu edelleen korostaa palvelujen lähelle tuomisen merkitystä. Maakunnan sisälläkin eri seudut poikkeavat merkittävästi niiden elinkeinoelämän ja yritysrakenteen suhteen. On tärkeää tuntea lähialueen yrityskenttä, ylläpitää aktiivista yhteistyötä ja olla helposti saavutettavissa. Tämä onnistuu parhaiten silloin kun toimitaan paikallisesti.
Jarkko Heinonen
Uudenkaupungin
elinkeinojohtaja