Tämä myssy nousi Ranskan suuren vallankumouksen aikana (1789-1799) kaikkien vapaustaistelijoiden yhteiseksi symboliksi. Se, että ranskalaiset näin muistuttavat yhdestä merkittävästä, koko Eurooppaa ja myös maailmaa muovanneesta historiallisesta tapahtumasta, on ymmärrettävää. Vallankumouksen iskulause ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo” sopii hyvin olympiaurheilun aatemaailmaan. Mutta varmaan taustalla on vaikuttanut myös huoli tulevaisuudesta.
Fryygialaismyssyn valinta kisamaskotiksi on toki herättänyt myös ihmetystä. Historiaa tuntemattomalle tulee kyseisestä myssymallista mieleen lähinnä smurffit tai vaihtoehtoisesti tontut.
Itse asiassa tämä muodoltaan pyöreä, ylöspäin suippeneva myssy symboloi vapautta jo ennen Ranskan vallankumousta. Kyseinen myssy tunnettiin antiikin Kreikassa ja Roomassa nimellä pilos tai pilleus. Tämä nahasta, huovasta tai villasta valmistettu päähine ei ollut mikä tahansa pään päällinen, vaan matkahattu. Se kertoi muille, että kylään saapuva tuntematon kulkija on matkustaja. Antiikin Roomassa pilleus sai uuden merkityksen vapautettujen orjien päähineenä. Tapana oli, että vapautensa saanut orja ajoi pois hiuksensa ja käytti tämän jälkeen päässään vain pilleus-myssyä.
Roomalaisilla oli toki muitakin vapauden symboleja, tärkeimpänä niistä vapauden jumalatar Libertas. Hänetkin Ranskan vallankumoustaistelijat omivat itselleen. Tämän vapauden ja demokratian puolesta kaikenlaista sortoa vastaan taistelevan naishahmon ranskalaiset nimesivät Marianneksi.
Vallankumousten jälkeen Mariannesta tuli koko maan kansallissymboli. Hänestä tehtyjä patsaita on yhä mm. kaupungintalojen edustoilla ja oikeuslaitosrakennuksissa. Pääsääntöisesti Marianne on kuvattu punainen fryygialaismyssy päässään.
Vuosia ennen Ranskan vallankumousta vapauden jumalatar Libertas rantautui myös Atlantin toiselle puolelle, ilmeisesti brittiläisten siirtolaisten matkassa. Yhdysvalloissa jumalatar sai nimen Columbia ja hänet puettiin paitaan, hameeseen, shaaliin sekä fryygialaismyssyyn. Vaikka Columbia on yhä yksi Yhdysvaltojen henkilöitymistä, jäi hän 1900-luvulla suosiossa Setä Samulin jalkoihin.
Nykyään Columbiaa käytetympi naishahmo on Lady Liberty. Tämä vapauden jumalatar seisoo esimerkiksi Capitolin eli Yhdysvaltojen kongressitalon kupolikaton huipulla tai vartioi maahan tulevia laivoja New Yorkin edustalla Liberty Island -saarella. Tässäkin kaikille tutussa Vapauden patsaassa oli ranskalaisilla sormensa pelissä. Ranskalaiset rakensivat itse patsaan ja keräsivät siihen tarvittavat rahat niin julkisten maksujen kuin viihdetapahtumien avulla. Amerikkalaiset vastasivat patsaan jalustan rakentamisesta ja siihen tarvittavat rahat hankittiin mm. nyrkkeilyotteluilla.
Vanhat, jo antiikin ajoilta tunnetut symbolit kiertävät siis yhä maailmaa. Ajoittain ne ilmestyvät esiin uusissa ja erilaisissa yhteyksissä. Kuten vaikka kisamaskottina. Varsinaista kierrätystä siis.
Maija Ala-Jääski
toimittaja