Laukkaneilikkaa esiintyy Hermansaaren lisäksi Mynämäessä, jossa paikallinen ympäristöyhdistys järjestää omat ketotalkoonsa. Lokalahdella on myös Kankareenhaka, jota kaupunki nyt hoitaa.
Myös Hermansaaressa vieraillut Metsähallituksen sekä Ely-keskuksen väki kehuu arvokasta kohdetta.
– Maisemallisesti kaunis avoin niitty, jossa kasvillisuus on monipuolista ja edustavaa, Hermansaarta inventoimassa ollut Pirjo Majuri Metsähallituksesta summaa.
Niittylaukkaneilikan ohella hän mainitsee keltamataran, ketoneilikan sekä mäkikauran muina Hermansaaren tärkeinä ketokasveina. Alueen itäpuolella kasvaa hietakastikkaa.
Vierailijat tutustuivat maanomistajan johdolla myös Hermansaaren alueeseen laajemmin ja saivat häneltä arvokasta tietoa. Hermansaaren keto on ollut ennen hoitotöiden aloittamista hevoslaitumena.
– Kolmekymmentä vuotta jatkunut hoitotyö, jossa niitto- ja haravointityöllä on estetty umpeenkasvua ja vähennetty apilan määrää näkyy, laukkaneilikoidenkin kohdalla, Majuri sanoo.
Hermansaaren keto onkin hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, mitä pitkäkestoisella työllä voidaan aikaan saada alueemme arvokkaissa luontokohteissa sekä perinnemaisemissa.
Perinnemaisemat voidaan luokitella valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. On myös niin sanottuja uusympäristöjä, jotka ovat syntyneet tien, radan ja voimalinjojen varrelle. Myös luontaisesti avoimilla paikoilla voi esiintyä perinnelajistoa.
Leikkuri surisi ja haravat heiluivatkin taas Hermansaaren kedolla. Ympäristöyhdistys sai apuvoimia myös Luonnonsuojelupiiriltä. Piirin toiminnanjohtaja Hannu Klemola sekä vieraslajitoimikunta olivat myös saapuneet talkoisiin. Vieraslajien torjunta on tärkeää luonnonsuojelutyötä sekin.
– Luonnonsuojeluliitolla on menossa Viekas-hanke vieraskasvien torjumiseksi. Kurtturuusu, jättiputki ja jättipalsami ovat näistä tunnetuimmat. Luonnonsuojelupiiri antaa apua ja neuvoja näiden torjuntaan, koko Varsinais-Suomen alueella, Klemola kertoo.
Vieraskasvit kun ovat usein vahvoja ja sitkeitä, tukahduttaen alkuperäisen kasvuston nopeasti. Suomeen ne ovat levinneet aikojen saatossa ihmisen toiminnan takia.
Ympäristöyhdistys kiittää myös maanomistajaa hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella.
Rauno Laine
