Teksti: Katja Kaartinen, TS-työryhmä
Vakka-Suomen kunnissa ei käytetä viestipalvelu Wilmaa täysipainoisesti koulujen oppilas- ja opiskeluhuollossa. Tilanne johtuu siitä, että kouluterveydenhoitajat, -kuraattorit ja -psykologit siirtyivät vuoden alussa kuntien opetustoimilta hyvinvointialueiden palkkalistoille. Nyt eri tahojen pitäisi toimia yli organisaatiorajojen ja tietosuojakysymykset hankaloittavat toimintaa.
– Olemme kevään aikana työstäneet tietojärjestelmätoimittajan kanssa käytäntöä, jossa oppilashuollon henkilöstö saa viestintäoikeudet sekä näkee julkiset tiedot, kuten lukujärjestyksen. Muita tietoja luovutamme Varhan työntekijöille tiedonluovutuspyyntöjen kautta, Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola sanoo.
Oppilashuolto on aiemmin päässyt näkemään Wilman kautta tietoja esimerkiksi oppilaan poissaoloista tai tuntikäyttäytymisestä. Oppilashuolto on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jolla pyritään vähentämään esimerkiksi koulupudokkaiden määrää sillä, että oppilaille tarjotaan tarvittava tuki jo tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.
Nykytilanteessa Kitolan mukaan ongelmallista on jo se, että pelkästään Varhan oppilashuoltopalvelun asiakkuus on koulun suuntaan salassa pidettävää palvelua.
– Koulu ei siis välttämättä tiedä, saako joku oppilaista lisätukea hyvinvointialueelta, Kitola huomauttaa.
Opetushallitus on ohjeistanut, että tietoja pyydettäessä on hyvinvointialueen henkilökunnan kyettävä yksilöimään, mitä tietoja tarvitaan ja millä perusteella. Salassa pidettäviä tietoja voi luovuttaa ainoastaan oppilaan tai huoltajan suostumuksella.
– Kokemukseni mukaan Varhasta on tullut kovin vähän tiedonluovutuspyyntöjä, Kitola lisää.
Kitola sanoo, että hän on pyytänyt Varhan työntekijää tekemään tiedonluovutuspyynnön ja on saanut vastaukseksi, etteivät he ehdi sellaisia tekemään.
– Siihen vastasin, että sitten emme voi ryhtyä edes selvittämään asiaa. Tilanne on hyvin sietämätön. Nykyisen tilanteen vuoksi oppilaita tippuu oppilashuollon piiristä. Tiedämme, kuinka tiivis aikuisten yhteisön pitäisi olla, jotta voisimme täysimääräisesti tukea oppilaitamme. Suuri ja painava seinä on nyt tullut väliin ja siihen kyllä moni oppilas putoaa, Kitola summaa.
Alueella on painittu jo aiemmin esimerkiksi koulukuraattorien ja -psykologien työvoimapulan kanssa. Esimerkiksi Uudessakaupungissa ei ole vuosiin ollut kouluissa vakituisia koulupsykologeja. Näyttäisi siltä, että Varha ei ole tuomassa helpotusta asiaan.
Tällä hetkellä kouluissa odotellaan Opetushallituksen tarkempia linjauksia siihen, kuinka koulujen ja hyvinvointialueiden tietosuojakysymykset tulisi sovittaa yhteen. Tuorein ohjeistus on viime joulukuulta.
– Eihän se ole hyvä asia, että kunnissa on eri käytäntöjä. Järkevintähän se olisi, että kaikki toimisivat samalla tavalla, Vehmaan kunnan rehtori-sivistystoimenjohtaja Esa Vehviläinen toteaa.
Taivassalon rehtori-sivistystoimenjohtaja Anna Kaskinen kertoo, että kunnassa odotetaan selkeitä ohjeita Varhan puolelta erityisesti tietosuojan osalta.
– Olemme koulusihteerin kanssa välittäneet koteihin esimerkiksi Varhan tiedotteita Wilman kautta omilla tunnuksillamme, Kaskinen kuvailee.
Uudessakaupungissa opetustoimi on käyttänyt Aluehallintoviraston juristin apua siinä, kuinka tietosuojalakia tulisi tulkita. Kitola korostaa, että kaupungissa on tehty runsaasti töitä sen eteen, että Wilma olisi lain sallimalla tavalla käytössä.
– On selvä, ettei viranhaltija voi toimissaan rikkoa lakia, vaikka laki olisi miten huono tai typerä tahansa. Nämä Wilma-kysymykset ovat erittäin monitahoisia, eikä kyse ole pelkästään siitä, miten eri kunnat tulkitsevat tietosuojalakia, vaan ongelmat ovat aika isoja, Kitola lisää.
Vehmaan Vehviläinen ja Taivassalon Kaskinen sanovat, että heillä tietosuojalakia tulkitaan tiukasti ja sille on laillisuusperuste. Heidän kunnissaan oppilaisiin ja huoltajiin ollaan yhteydessä paperilomakkeilla, puhelimitse tai sähköpostilla.
– Vehmaalla Varhan henkilökunta ei käytä Wilmaa ollenkaan ja se on tuonut ongelmia henkilökunnalle. Aiemmin tiedot, jotka olivat klikkauksen päässä, ovat nyt tietopyynnön takana ja se hankaloittaa toimintaa, Vehviläinen sanoo.
Tiukalla tietosuojalain tulkinnalla mennään myös Kustavissa, jolla on yhteinen oppilashuolto Vehmaan ja Taivassalon kanssa. Kustavin rehtori-sivistystoimenjohtaja Kaisa Olari kertoo, että heillä oppilashuolto ei pääse Wilmaan lainkaan. Yleiset viestit, esimerkiksi terveystarkastuksista, välitetään rehtorien tai opettajien kautta.
Myös Laitilassa lakia tulkitaan tiukasti ja Wilman oikeuksia ei luovuteta Varhan henkilöstölle. Laitilan sivistysjohtaja Susanne Laaksosen mukaan koulun rehtori arvioi, luovutetaanko oppilaan tietoja Varhan pyynnön perusteella vai ei. Jos oppilaasta herää huoli, Laitilassa suositaan yksilökohtaista opiskeluhuoltoryhmän kokoamista.
– Tällöin voidaan yhteisen pöydän ääressä puhua vapaasti ja luovuttaa tarvittavia tietoja.
Vehmaan Vehviläinen huomauttaa, että hyvinvointialueiden ja koulujen toiminnassa suurin ongelma ei ole Wilma, vaan vuoden vaihteessa toteutettu Varhan organisaatiomuutos, jossa ei ole hahmotettu kaikkia asioita.
– Ei siihen viestintäympäristö tai tietorekisterit liity, vaan se, että nämä on organisoitu täysin eri tavalla kuin aiemmin. Vehmaalla on opiskelijahuollossa palveluntarvetta ja, jos Varha saa organisaationsa pyörimään, niin asiat ratkeavat varmasti, Wilmalla tai ilman.
Kitola kertoo, kuinka Uudessakaupungissa toimi aiemmin hyvillä kokemuksilla perhekeskus, jossa toimivat yhdistetysti perhekeskuksen ja lastensuojelun palvelut.
– Nyt nämä palvelut ovat erikseen ja meillä muutos on ollut katastrofaalinen. Meillä on myös aiemmin ollut päiväkodeissa ja kouluissa omat sosiaali- ja terveyspuolen nimikkotyöntekijät, mutta nyt Varha tarjoaa pelkän palvelunumeron, johon ottaa yhteyttä, Kitola lisää.
Kitola toteaa, että lainsäätäjätahot eivät ole hyvinvointialueita valmistellessa ottaneet koulujen viestiä riittävän vakavasti, eikä hyvinvointialueille ole perustettu omia oppilashuollon rekistereitä.
– Jos ennaltaehkäisevä oppilashuolto ja moniammatillinen yhteistyö eivät toimi maksimaalisella tavalla, joutuu suuri määrä lapsia ja nuoria erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluihin, tiivistää Kitola.
Opetushallitus: tulkintaohjeet tulossa muutaman viikon kuluttua
Teksti: Johanna Käkönen
Opetushallituksesta luvataan, että Wilman käyttöoikeuksien tulkintaohjeistus on vihdoin tulossa, tosin vasta muutaman viikon sisällä.
Kyseessä on juridinen ohjeistus siitä, mitä tietoja voi näyttää ammattiryhmäkohtaisesti Wilman tai jonkun muun opiskelijahallinto-ohjelman sisällä ja miten tietoja voi avata tai piilottaa.
– Arkkitehtuurityö on saatu valmiiksi elokuussa ja tukimateriaali sen rinnalle on nyt viime metreillä. Tulemme järjestämään koulutus- ja tukitilaisuuksia kunnille ja kouluille, kertoo opetusneuvos ja juristi Laura Francke Opetushallituksesta.
Francken mukaan työ vaatii kuntien hallinnossa teknistä osaamista. Uusi ohjeistus ei siis poista tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain tuomia rajoituksia, vaan se kertoo, miten niitä kuuluu tulkita ja, miten ohjelmaa pitää säätää pykälien vaatimalla tavalla. Myös paikallinen tulkintavastuu säilyy.
– Paikallisesti pitää katsoa ammattihenkilön tehtävänkuvaus ja sen myötä käyttöoikeuksien rajaukset. Jos esimerkiksi terveydenhoitajan työ kattaa vain tietyt koulut isossa kunnassa, pitää tietojen näkymiseen liittyvä rajaus tehdä hänen työhönsä kuuluvien koulujen mukaan.
– Meille tärkeää on, että ammattihenkilöt saavat työnsä hoidettua, eli jokaisen tehtävän kannalta olennaiset tiedot siirtyvät niin, että tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain pykäliä noudatetaan.
Wilma-selvitys julkaistaan yhteistyössä TS-Yhtymän lehdissä. Näihin lehtiin kuuluvat Uudenkaupungin Sanomat, Laitilan Sanomat, Turun Sanomat, Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat ja Somero-lehti.