– Radan elinkaari on noin sata vuotta ja Uudenkaupungin rata on valmistunut vuonna 1924.
Sen jälkeen rataa on kunnostettu, mutta varsinaista peruskorjausta sille ei ole tehty.
Väyläviraston tavoitteena on, että ratasuunnitelma voidaan hyväksyä ensi vuonna. Sen jälkeen hankkeelle pitäisi saada valtion rahoitus ja tehdä vielä rakentamissuunnitelma. Radan peruskorjaukseen menee 2–3 vuotta.
– Jos perusparannusrahoitusta ei saada, alamme poistaa tasoristeyksiä pienemmillä rahoituksilla, Mäkelä Väylävirastosta kertoi.
Perusparannuksen tavoitteena on lisätä radan stabiliteettia ja tasoristeysturvallisuutta.
– Uudenkaupungin alueella on 26 tasoristeystä, joista 18:ssa ei ole varolaitteita, kahdeksassa on, projektipäällikkö Timo Kinnari Destiasta kertoi.
Yleisölle esiteltiin luonnos, jossa Uudenkaupungin tasoristeyksistä 15 poistettaisiin, viisi säilyisi ennallaan ja kuutta parannettaisiin. Lisäksi luonnoksessa esitetään yhden tasoristeyksen siirtoa.
Poistettavia tasoristeyksiä olisivat muun muassa Vahtitupa ja Jussi.
– Niiden väliin rakennettaisiin uusi tasoristeys, joka on luonnoksessa nimetty Uusi-Velluaksi, Kinnari kertoi.
Poistettavia tasoristeyksiä olisivat myös Lahti, Jalonen, Pirilä, Ranta, Petes, Metsälä, Halola, Pyörilä, Valkeameri, Mikkola ja Salmi. Keskustan alueella olevat tasoristeykset säilytettäisiin. Salmi 2:n tasoristeys, eli Wasaborgin tallin kohdalla oleva tasoristeys muutettaisiin niin, että moottoriajoneuvolla ajo radan yli kiellettäisiin radan. Tasoristeyksessä sallittaisiin vain kevyenliikenteen kulku.
– Se meitä huolettaa, miten Laitilasta tallille tulevat pääsevät kulkemaan, Wasaborgin tallin yrittäjä Laura Heino huomautti keskustellessaan tasoristeyksestä Väyläviraston Erkki Mäkelän ja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin kanssa. Kaupunginarkkitehti esitti ratkaisuksi, että radan toiselle puolelle tehtäisiin parkkipaikka Salmen puolelta saapuville.
– Ei tämä meille nyt ihan kauhea ratkaisu ole, kompromissi. Enemmän minua huolestuttaa, jos henkilöjunaliikenne alkaa ja juna kulkisi radalla tunnin välein. Se lisäisi meluhaittaa, Heino totesi.
Mäkelä muistutti, että ratasuunnitelma on vasta luonnosvaiheessa ja Väylävirasto odottaa siitä nyt palautteita. Sen jälkeen voidaan tehdä uusi luonnos ja lopulta valmis ratasuunnitelma.
Radan perusparannuksen tavoitteena on nostaa radan nopeusrajoitus 100 km/h:een, kun nopeusrajoitus on nyt 60 km/h. Nopeusrajoituksen nosto vaatii tasoristeysten vähentämisen lisäksi radan stabiliteetin ja rakenteiden parantamista. Kinnari kertoi, että esimerkiksi radan kaarteita pitää loiventaa. Radan stabiliteetti lasketaan nykyisin ns. eurokoodeilla.
– Jos ne eivät täyty, jotain on tehtävä, Kinnari kiteytti.
Radan stabiliteettiongelmista suurin osa sijoittuu Velluanjoen ja Peteksen väliselle osuudelle.
Mäkelä korosti EU:n ratavaatimuksia. Hänen mukaansa Uudenkaupungin rata on EU:n tulkinnan mukaan tavarajunaliikenteen rata.
– Tämä on ongelma, jos radalle ollaan tuomassa henkilöjunaliikennettä. Meidän pitää pystyä todistamaan, että rata käy myös henkilöjunaliikenteelle.
Mäkelän mukaan perusparannushanke ei ole kytköksissä henkilöjunaliikenteeseen, vaan se on tehtävä joka tapauksessa. Rata peruskorjataan kuitenkin siihen kuntoon, että se mahdollistaa myös henkilöjunaliikenteen.
Yleisöstä esitettiin kysymys, mihin henkilöjunaliikenteen pysäkit tulisivat. Arvela-Hellén kertoi, että Uudessakaupungissa pysäkit sijoittuisivat Kalarantaan, vanhalle asemalle sekä Eteläkulmaan. Kaupunginjohtaja Atso Vainio totesi, että mikäli operaattoriksi tulisi Suomen Lähijunat, yhtiö on suunnitellut pysäkkejä jokaiseen radanvarsikuntaan.
– Henkilöjunaliikenne pitäisi kilpailuttaa. Yhtä hyvin liikennöijänä voisi olla VR, hän huomautti.
Uudenkaupungin radan perusparannushankkeen kustannusarvio on yli 100 miljoonaa euroa.
Perusparannushankkeelle ei ole vielä rahoitusta
Turku–Uusikaupunki -rata on noin 65 kilometriä.
Radan sähköistys valmistui 2021.
Rataosalla on kaikkiaan 110 tasoristeystä, joista 21:ssa on varolaite ja 89:ssa ei ole varolaitetta.
Tasoristeysten poiston lisäksi uusitaan radan päällysrakennetta ja muita rakenteita. Tarvittaessa kasvatetaan ratapenkereen leveyttä.
Ratasuunnitelma asetetaan nähtäville alkuvuonna 2024.
Radan perusparantaminen on Väyläviraston investointiohjelmassa, mutta sille ei ole vielä rahoitusta.
Väylävirasto odottaa ratasuunnitelman luonnoksesta palautteita 22.10.2023 mennessä. Palautetta voi antaa Väyläviraston verkkosivuilla.
Lisätietoja hankkeesta löytyy verkkosivulta vayliensuunnittelu.fi
Lähde: Väylävirasto
