Uudenkaupungin Työveneellä menee tällä hetkellä lujaa. Työn alla on nyt esimerkiksi Puolaan tilattu imuruoppaaja ja Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivoja aletaan rakentaa pian.
– Tilauskanta näyttää hyvältä loppuvuoteen 2026 asti, mutta neuvottelemme parhaillaan uusista sopimuksista. Meillä on hyvä tilauspohja seuraaviksi vuosiksi ja sen päälle voimme rakentaa kasvua, Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Juha Granqvist kertoo.
Työveneellä on yleensä näköpiirissä tilauskanta parin seuraavan vuoden päähän, mutta nyt tilanne on poikkeuksellisen hyvä.
– Julkisten tarjouskilpailuiden kautta tulevat kaupat työllistävät yleensä vain pari vuotta eteenpäin, mutta nyt olemme neuvottelemassa uusista tilauksista myös yksityiselle puolelle aiempaa vankemmalla jalansijalla. Haemme vahvaa kasvua ja markkinat tukevat sitä tällä hetkellä, Granqvist paljastaa.
Uudenkaupungin Työvene yhdistyi alkuvuodesta virolaisen kilpailijansa Baltic Workboatsin kanssa. Yhdessä yritykset muodostavat suomalaisen Nordic Yards Group -nimisen yhtiön, jota on Granqvistin mukaan tarkoitus kasvattaa vielä yritysostojen avulla.
– Olemme luoneet yhdessä strategiaa ja nyt on kasvua näköpiirissä. Kasvua on mahdollista saada esimerkiksi voimakkaasti kehittyvästä merituulipuistobisneksestä, myös Nordic Yards Groupin hallituksessa istuva Granqvist kertoo.
Jos Työvene saisi jalansijaa merituulipuistobisneksestä se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että merituulivoimaloiden huoltoaluksia voitaisiin valmistaa Uudessakaupungissa.
– Tähän asti pääasiakaskuntamme on Itämeren ympärysmaista sekä Euroopasta, mutta olemme toimittaneet tilauksia myös esimerkiksi Israeliin. Kansainvälisestikin mitattuna vahvuutemme on projektiosaamisessa, laadussa, maineessa ja toimitusvarmuudessa, Granqvist listaa.
Granqvist kertoo, kuinka Työveneen ja Baltic Workboatsin arvot, tavoitteet ja markkinat kohtasivat, joten oli luontevaa aloittaa yhteistyö.
– Eestin telakka, sen sijainti ja sinne vievä meriväylä mahdollistavat pienempien alusten rakentamisen ja meillä Työveneellä kyetään valmistamaan suurempia aluksia. Yhdistimme verkostomme ja hyödynnämme Suomen vahvaa meriklusteria sekä erinomaisia vientirahoitusmahdollisuuksia, hän kuvailee.
Työveneen vuosittainen liikevaihto on asettunut 15–40 miljoonan euron haarukkaan. Toimintaan on siis laajenemissuunnitelmia ja mahdollisia uusia tilauksia on näköpiirissä, mutta mahtuuko Uudenkaupungin sataman telakka-alueelle nykyistä laajempaa toimintaa?
– Uudenkaupungin toimipaikassa on tilaa kasvulle, mutta keinoja haetaan vielä. Yksi ajatus on, että Kainpirtin–Hepokarin alueen yritykset voisivat Rauman mallin mukaisesti yhdistää samalle alueelle vetovoimaiseksi teollisuuspuistoksi, jonka kehittämisessä kaupungilla olisi vahva rooli, hän kertoo.
Toinen laajenemisen tukijalka voisi Työveneelle olla korjaustelakkatoiminnan laajentaminen. Siihen liittyen esimerkiksi Työveneen vesillelaskualusta eli slipi on uudistettu ja nyt se toimii kahteen suuntaan.
– Olemme muuttaneet laskurampin kisko- ja kelkkakäyttöiseksi, mutta korjauspuolen laajentaminen nykyisestä vaatisi ehkä liiketoiminnallisia järjestelyitä ja uutta yksikköä, Granqvist kertoo.
Telakka korjaa ja rakentaa yhä esimerkiksi diesel-käyttöisiä aluksia, mutta Itämeri kuuluu tiukempaan päästöluokitusalueeseen, joten uudet diesel-alukset varustetaan katalysaattoreilla, jotta päästöt pysyisivät kurissa.
– Biodieselin käyttö puolestaan vähentää alusten hiilijalanjälkiä, mutta vihreän tekniikan ratkaisuissa on tulevaisuutta myös meille ja sitä myös valtion ratkaisut ovat tukeneet. Sillä, että pysymme tekniikan kehityksen kärjessä, synnytetään kansainvälisiä vientituotteita isoille markkinoille, Granqvist toteaa.
Fakta
Uudenkaupungin Työvene
Perustettu 1987.
Työntekijämäärä noin 50.
Lisäksi työllistää alihankinnan kautta satoja henkilöitä.
Suunnittelee ja rakentaa alumiini- ja teräsaluksia ammattikäyttöön.
Valmistanut tähän mennessä yli 250 alusta.
Liikevaihto 15–40 miljoonaa euroa vuosittain.
Rajavartiolaitos tilasi Työveneeltä vuonna 2019 seitsemän rannikkovartiovenettä.
Tilauksen arvo on noin 22 miljoonaa ja alukset on jo luovutettu tilaajalle.
Puolan Gdyniaan tilattiin viime vuonna imuruoppaaja, joka valmistuu ensi keväänä.
Tilauksen arvo on noin 21 miljoonaa euroa.
Työvene ja Meyer Turku tekevät yhdessä Rajavartiolaitoksen uudet ulkovartiolaivat.
Työvene valmistaa alusten kansirakenteet ja varustelee sekä käyttöönottaa alukset.
Rungot tulevat Puolasta.
Ulkovartiolaivat valmistuvat 2025 ja 2026.
Tämän vuoden alusta Uudenkaupungin Työvene ja virolainen Baltic Workboats muodostivat yhdessä Nordic Yards Group -nimisen yrityksen.
Nordic Yardsin kotipaikka on Suomi.
Kuvaaja Kasper Dudzikin kuvaamasta videosta näet, kuinka vesillelasku sujui.
Puolaan tilattu imuruoppaaja laskettiin vesille – ulkovartiolaivojen rakennustyöt alkavat talvella
Uudenkaupungin Työvene suunnittelee ja rakentaa räätälöityjä alumiini- ja teräsaluksia ammattikäyttöön. Telakalla on mahdollista rakentaa jopa 120 metrin pituisia aluksia. Esimerkiksi Puolan Gdynian merivirastolle tilattu imuruoppaaja valmistuu ensi talvena.
– Kyseinen imuruoppaaja on niin pitkälle räätälöity tuote, että osa telakoista ei sen takia edes osallistunut kilpailutukseen. Työvene on kuitenkin valmis näkemään enemmän vaivaa. Mitä monimutkaisempi alus, sen paremmin se meille sopii, Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Juha Granqvist kuvailee.
Imuruoppaajan vesillelasku oli tiistaina. Granqvist kuvailee ruoppaajan rakennusprojektia haastavaksi, koska Venäjän hyökkäyssota sekä pandemia vaikuttivat materiaalien saatavuuteen sekä hintoihin.
– Yllättävän paljon materiaalien raaka-ainetta, esimerkiksi malmia, on tullut Venäjältä. Näitä raaka-aineita ei ole käytetty meidän tuotteissamme, mutta Venäjän tuonnin sulkeutuminen on aiheuttanut isoja ongelmia toimitusketjuihin. Myös meidän oman työvoiman saatavuudessa on ollut ongelmia, koska olemme aiemmin käyttäneet jonkin verran ukrainalaista työvoimaa.
Imuruoppaaja on tarkoitettu hiekkapohjaisten meriväylien kunnossapitoon ja alus pystyy kuljettamaan imumassan pois suurissa 950 kuution hopperitankeissaan.
– Imuruoppaaja on meille 21 miljoonan euron hanke. Alus ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan sitä varustellaan vielä ja edessä on myös käyttöönotot sekä laituri- ja merikokeet.
Työvene ja Meyer Turku ovat solmineet yhteistyösopimuksen Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivoista. Työvene rakentaa alusten kansirakenteet ja varustelee sekä käyttöönottaa alukset, mutta rungot tulevat Puolasta. Ulkovartiolaivat valmistuvat 2025 ja 2026.
– Ulkovartiolaivojen kansirakenteiden valmistus alkaa Työveneellä alkuvuodesta. Ensimmäinen runko toimitetaan Puolasta Suomeen lokakuussa 2024. Valmiit alukset luovutetaan Rajavartiolaitokselle Uudessakaupungissa, Granqvist selventää.
Työveneellä on tällä hetkellä noin 50 omaa työntekijää, mutta Granqvistin mukaan he palkkaisivat lisää väkeä sekä toimistoon että tuotantoon. Alihankintayritysten kautta Työveneen telakalla työskentelee tällä hetkellä satakunta työntekijää.
Työntekijöiden on hallittava suomen tai englannin kieli, jotta työskentely olisi sujuvaa.
– Tarvitsemme vahvaa ammattiosaamista projektien myynnistä aina läpivientiin saakka. Osa vanhemman polven kädentaitajista eläköityy lähiaikoina ja heille kaipaisimme seuraajia. Kannustamme nuoria hakemaan meille töihin esimerkiksi oppisopimuksella, koska tälle alalle ei saa suoraan oppia koulujen kautta, vinkkaa Granqvist.
