Norjassa ei ole tarpeen tehdä korkeaa rakennelmaa veden paineen aikaansaamiseksi, sillä maaston korkeuserot ovat suuria. Suomessa tämä erityinen rakennustyyppi on kuitenkin oleellinen, ja usein vesitorni onkin kunnassa maamerkin asemassa.
Sattuma heitti tämän norjalaisen arkkitehdin Suomeen ja Uuteenkaupunkiin. Suomalainen puolisoni, arkkitehti hänkin, on saanut vastata lukuisiin vesitornien typologiaan ja tekniikkaan liittyviin kysymyksiin, joita on noussut mieleeni kun olemme kohdanneet matkojemme varrella uusia vesitorniyksilöitä.
Sen lisäksi että vesitornit ylipäätään ovat kiinnostavia rakennuksia, on selvää että Uudenkaupungin vanha vesitorni erottuu muiden vesitornien joukosta erityisellä arkkitehtuurillaan. Sirot betonijalat kannattelevat sen tiilestä muurattua, sylinterin muotoista tankkia kaupungin kattojen yläpuolella. Funktionalistinen porraskuilu on sijoitettu rakennelman sivuun yhdeksi jaloista.
Kun uusi vesitorni jokunen vuosikymmen sitten laskeutui kaupunkiin ja korvasi vanhan, tälle ensimmäiselle ei löytynyt enää käyttöä. Se toimii nyt vain tietoliikennemaston jalustana.
Uudenkaupungin asukkailla on käsillä ainutlaatuinen tilaisuus antaa vanhalle vesitornille uusi käyttötarkoitus. Keskeisellä paikalla kaupungin historiallisella Myllymäellä rakennus voisi toimia monen toiminnon yhteen kokoavana elementtinä ja kohtauspaikkana. Torni vaikuttaa olevan rakenteellisesti kunnossa ja kaipaisikin vain idean ja innostusta sen toteuttamiseen. Ehkäpä torni voisi palvella osana kaupungin museon toimintaa. Porrashuoneeseen olisi mahdollista järjestää kirjaimellisesti monikerroksinen näyttely kaupungin kehityshistoriasta; Huipulta avautuu näköala kaupungin nykyhetkeen.
Sylinterin muotoiseen tankkiin olisi mahdollista järjestää useampi kuin yksi käyttökerros. Ehkäpä etätyötiloja, kokoushuoneita tai Suomen ensimmäinen vesitornissa sijaitseva sauna. Ehkä tornista voisikin tehdä hotellin? Tai kenties tankkiin voisi sijoittaa panimoravintolan ja lähiseudun tuottajien ja pienyrittäjien jälleenmyyntipisteitä. Ensiluokkainen ‘Think Tank’, jonka ideointiin varsin mielellämme osallistuisimme.
Suomalaiset sanovat että metsää on joskus vaikea nähdä puilta. Toisaalta voidaan sanoa, että on vaikeaa havaita potentiaalia sellaisessa, mikä on seissyt käyttämättömänä, ehkä kulahtaneenakin, näkökentässä jo vuosia. Kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämisen näkökulmastakin olisi hienoa jos kaupungin vanha vesitorni löytäisi uuden tarkoituksen. Samalla yksi alueen merkittävimmistä arkkitehtonisista maamerkeistä saisi säilyä edelleen.
Karl Emil Sødergren
Hanna Elo
Elo+Sødergren Arkkitehdit Oy