Uudenkaupungin kouluissa otetaan tänä syksynä käyttöön uusia keinoja koulukiusaamisen kitkemiseksi. Enää ei puhuta vain koulukiusaamisesta, vaan tilanteista puhutaan esimerkiksi pahoinpitelyinä, salakuvaamisena, viestintäsalaisuuden rikkomisena tai kunnianloukkauksena.
Kun kiusaamisesta käytetään juridisesti oikeita nimiä, myös vanhemmat havahtuvat paremmin siihen, miten vakavia teot ovat.
– Huoltajan mielestä saattaa olla kysymys pienestä nujakoinnista, vaikka oma lapsi mukiloi, lyö ja potkii toisia. Ääni kellossa on muuttunut, kun olen todennut, että ei, ei ole kyse nujakoinnista, vaan toisen pahoinpitelystä ja väkivallasta, opetustoimenjohtaja Arja Kitola sanoo.
Kouluissa on tehty vuosikaudet hyvää työtä koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi, silti koulukiusaaminen on lisääntynyt Uudessakaupungissa. Nykyiset keinot eivät siis enää riitä.
Kitolan mukaan kiusaamiseen on hankala puuttua, jos se jää piiloon.
– Kaikki lapset ja nuoret eivät puhu kokemuksistaan aikuisille – eivät vanhemmille, eivätkä opettajille.
Jos koulussa kiusaaminen huomataan ja siihen puututaan, kiusaaminen siirtyy helposti sosiaaliseen mediaan.
– Voidaanko enää edes puhua koulukiusaamisesta, kun kiusaaminen voi jatkua 24/7.
Nyt oppilaille tarjotaan mahdollisuutta ilmoittaa kiusaamisesta anonyymisti. Uudenkaupungin kouluissa otetaan käyttöön nettiselaimessa toimiva Someturva-palvelu. Oppilas voi nimettömästi ilmoittaa Someturvaan esimerkiksi salakuvaamisesta ja kuvien levittämisestä tai seksuaalisesta häirinnästä.
– Seksuaalisesta häirinnästä lapsen tai nuoren on vaikea puhua, kun hän ei välttämättä osaa edes sanoittaa sitä, mitä on tapahtunut, Kitola toteaa. Seksuaaliseen häirintään liittyy usein myös häpeää tai syyllisyyden tunnetta.
Someturva-palvelussa oppilas saa psykologin tukea. Tapaukseen tutustuu myös juristi, sillä kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit ja silloin palvelun kautta asia voidaan ohjata eteenpäin.
Ilmoituksen kiusaamisesta voi tehdä oppilas itse, huoltaja lapsen kanssa tai joku koulun henkilökunnasta.
– Meillä on koulussa saattanut tapahtua niinkin, että koulu on tehnyt poliisille ilmoituksen ilman, että kyse on ollut rikoksen tunnusmerkit täyttävästä toiminnasta. Me pedagogit ja humanistit emme ole asiantuntijoita tällä alueella. Someturva on meillä nyt se työkalu, joka auttaa paitsi oppilasta sanoittamaan tapahtumia, myös meitä aikuisia ymmärtämään, mitkä asiat täyttävät rikoksen tunnusmerkistön, Kitola sanoo.
Someturva-palvelusta koulut saavat myös raportin, minkälaista kiusaamista oppilaat ovat kokeneet. Kun kouluterveyskyselyn aikajänne on ollut vuosi, nyt koulut saavat raportteja 2–3 kuukauden välein.
– Asioita on helpompi ottaa puheeksi, kun meillä on tiedossa, mitä oppilaat ovat kokeneet, Kitola sanoo.
Uudenkaupungin kouluissa otetaan käyttöön myös Aseman Lapset ry:n kehittämä K-0-toimintamalli. Vastuuopettajat saavat koulutusta konflikteihin puuttumiseen yhdessä Aseman Lasten kanssa. Lisäksi Uuteenkaupunkiin on nimetty K0-koordinaattori, joka on opettajien tukena toimintamallin toteuttamisessa.
– K-0-toiminnan avulla puututaan myös pitkittyneisiin ja haastaviin koulukiusaamistapauksiin, K0-koordinaattori Laura Kairittu kertoo.
Uusi toimintamalli ei korvaa koulujen perinteistä ennaltaehkäisevää työtä, vaan vahvistaa sitä. Mallissa hyödynnetään yhteistapaamisia, sovittelua, ohjataan perheitä tarvittaviin palveluihin ja seurataan tilannetta myös sen rauhoituttua. K-0-toimintaa on Uudenkaupungin lisäksi Helsingissä, Espoossa, Järvenpäässä, Vantaalla ja Vihdissä.
– Koulujen perinteinen koulukiusaamista ennaltaehkäisevä työ vaikuttaa noin 70 prosenttiin oppilaista, mutta 25 prosenttia tarvitsee myös puuttuvan puolen rakenteita ja viisi prosenttia yksilöivää toimintatapaa, Kairittu sanoo.
Aseman Lapset -toimintamallissa suurin ero aiempaan tehtyyn työhön on, että kaikkia konflikteja ei käsitellä samalla tavalla.
– Tähän asti on ajateltu, että kouluilla pitää olla yksi toimintamalli, miten puuttua koulukiusaamiseen. Sitä tarvitaan jatkossakin, mutta Aseman Lapset -toimintaa tarvitaan siinä vaiheessa, kun tilanne pitkittyy puuttumisesta huolimatta, Kitola sanoo.
Kitola tutustui Aseman Lapset -toimintaan koulutuksessa, jossa oli puhumassa rikos- ja konfliktityöhön erikoistunut Heikki Turkka.
– Kokoomus oli juuri tehnyt valtuustoaloitteen, että Uudenkaupungin kouluissakin otettaisiin käyttöön Etelä-Karjalan toimintamalli. Kun kuulin Turkan puheenvuoron, tajusin, että tällaista työtä meillä tarvitaan.
Perusopetuslaki muuttui
Perustopetuslaissa tuli 1.8. voimaan muutos, joka velvoittaa kouluja turvallisen kouluyhteisön kehittämiseen.
Opetuksen järjestäjän tulee koulun toimintakulttuurissa korostaa hyvinvoivaa ja turvallista kouluyhteisöä sekä ennaltaehkäistä kiusaamista sekä käsitellä kiusaamistapaukset.
