Intendentti Jouni Kuurne kuvaili Siivosten kokoelmia vaikuttaviksi.
– On monta syytä sanoa näin. Vaikutuksen tekee niin kokoelmien laajuus, monipuolisuus kuin esineiden korkea laatu.
– Harvinaista on myös kokoelmien esinetyyppien kattavuus. Esimerkiksi Siivosten kupariesineiden kokoelmassa on varmasti kaikki mahdolliset esineet, mitä kuparista on aikanaan valmistettu, lisäsi Kuurne.
Pentti ja Anne Siivosen kupariesineiden kokoelma onkin Suomen laajin.
Kansallismuseon edustajat pääsivät vierailunsa aikana tutustumaan myös muun muassa Siivosten hopeaesinekokoelmaan. Pariskunta on kerännyt erityisesti uusikaupunkilaisten kultaseppien valmistamia hopeaesineitä. Tämän kokoelman vanhimmat esineet ovat 1740-luvulta. Koko kokoelmassa on noin 400 esinettä ja niistä puolet on uusikaupunkilaista perua. Esineet on valmistettu 1700- ja 1800-luvuilla.
– Siivosten uusikaupunkilaismestareiden valmistamien hopeaesineiden kokoelma on ainutlaatuinen. Nämä taidokkaasti valmistetut esineet kertovat sekä käsityötaidosta että merellisen Uudenkaupungin kauppasuhteista ja ihmisten kanssakäymisestä. Vaikka kaupunki on ollut asukasluvultaan pieni, niin silti täällä on ollut korkeatasoista ammattiosaamista, tiivisti Kuurne.
Kiitosta Siivoset saavat siitä, että ovat kartuttaneet kokoelmiaan järjestelmällisesti ja samalla keränneet ja säilyttäneet mahdollisimman paljon esineisiin liittyvää tietoa.
– Museaalisesta näkökulmasta on erittäin tärkeää, että kokoelmissa olevista esineistä on olemassa mahdollisimman paljon tietoa. Näin esineet avaavat meille enemmän myös oman aikakautensa kulttuuri- ja sosiaalihistoriaa, selvitti Kuurne.
Intendentti Jouni Kuurne, kuten muutkin paikalla olleet Kansallismuseon edustajat, olivat vahvasti sitä mieltä, että Siivosten kokoelmien tulee säilyä yhtenäisenä.
– On muistettava, että vastaavien esinekokoelmien kerääminen ei tänä päivä ole enää mahdollista. Markkinoilla ei yksinkertaisesti ole näin arvokkaita ja laadukkaita esineitä, totesi amanuenssi Satu Frondelius.