Yaran Uudenkaupungin tehtaalla on aloitettu tehdasalueen reunalla olevan massiivisen kipsikasan pesuhanke. Yhtiön tavoitteena on, että menetelmän avulla saadaan poistettua kasan viimeisetkin fosforinrippeet. Kipsikasan pesu on jatkoa toimenpiteille, joiden avulla estetään fosforin päätyminen kipsikasasta mereen.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että reilun vuoden ajan valmisteltu kipsikasan pesuhanke on nyt päässyt käyntiin rakennus- ja testivaiheiden jälkeen, totesi Yaran Uudenkaupungin tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää.
Vastaavaa pesumenetelmää on toteutettu menestyksekkäästi Yaran Ruotsin tehtaalla Landskronassa.
– Uskomme hyviin tuloksiin myös täällä Uudessakaupungissa, lisäsi Kankaanpää.
Kipsikasassa on arvioitu olevan kipsiä noin 10 miljoonaa tonnia.
– Kasan pesu on siis todella pitkä prosessi. Olemme arvioineet, että hanke vie aikaa noin 25 vuotta. Mutta lopullista kestoa on mahdollista arvioida tarkemmin vasta tulevien vuosien seurantatulosten pohjalta, totesi Yaran Uudenkaupungin tehtaan ympäristöpäällikkö Miika Tomma.
Pesuprosessissa kipsikasan läpi suodattuvat sadevedet kerätään ja käsitellään Yaran jätevedenpuhdistamolla, jossa fosfori otetaan talteen. Tämän jälkeen puhdistettu vesi pumpataan takaisin kipsikasalle imeytysaltaiden kautta.
Ensimmäinen vedenpuhdistusvaihe kestää 3–5 vuotta, jonka jälkeen kipsikasalle tullaan johtamaan myös tehdasalueella syntyvää puhdasta vettä.
Prosessissa syntyvä liete pumpataan omiin kuivatusaltaisiin. Kun allas on täynnä, kuivunut massa kerätään talteen ja kuljetetaan pois jatkokäsittelyä varten.
Kipsikasan fosforipitoisuuden vähenemistä seurataan vuosittaisilla mittauksilla. Kerran vuodessa otetaan näytteitä eri syvyyksistä eri puolilta kasaa ja tuloksia verrataan alkutasoon.
Pesua varten kipsikasalle on rakennettu kymmenen uutta imeytysallasta sekä lietteen kuivatusaltaat putkistoineen. Altaiden ja putkistojen rakentaminen maksoi runsaat 300 000 euroa.
Yaran Uudenkaupungin tehtaalla on tehty järjestelmällisesti töitä tehdasalueelta mereen päätyvän fosforikuormituksen vähentämiseksi. Nyt kuormitus on vain pieni murto-osa alkuajoista.
– Merkittävin toimenpide oli noin kymmenen vuotta sitten kipsikasan ja meren väliin rakennettu, kilometrin mittainen eristeseinä. Sen avulla olemme pystyneet keräämään ja ottamaan talteen noin 95 prosenttia kasan sisältämästä fosforista. Ilman eristeseinämää ja siihen liittyvää fosforin keruujärjestelmää kipsikasan pesua ei olisi kannattanut edes harkita, muistutti ympäristöpäällikkö Tomma.
Kipsikasa, jota kutsutaan myös vihervalliksi, on työllä ja investoinneilla muutettu monipuoliseksi ympäristökohteeksi. Kasa on pinnoitettu moreenilla ja siellä on laaja niittykasvusto, jossa viihtyy useita lintu- ja perhoslajeja. Vihervallilla laiduntaa kesäisin lampaita.
Kipsi on kalsiumsulfaattia ja sitä syntyy fosforihappotuotannon sivutuotteena. Yaran Uudenkaupungin tehtaalla fosforihappoa valmistettiin vuosina 1965–1990.
