Viereiseen taulukkoon on kerätty Tilastopajan tietokannasta heinäkuussa 2023 löytyvät Leiskun tulokset, jotka sijoittuvat korkeimmalle Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Mukaan on otettu suoritushetkellä Leiskua edustaneiden henkilöiden suorituksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista. Urheilija on voinut tehdä vielä kovemman tuloksen jonkun toisen urheiluseuran nimiin.
Kaikki taulukon tulokset ovat miesurheilijoiden tekemiä. Ne ajoittuvat vuosiin 1949–1974, joten nuorimmallakin on ikää jo lähes puoli vuosisataa.
Hannu Sainion monipuolisuus käy hyvin ilmi taulukosta. Hän oli Kalevan kisojen kolmas kymmenottelussa 1969 ja saavutti saman sijoituksen halli-SM-kisojen seitsenottelussa 1973. Yksittäisistä lajeista korkeimmalle tilastoissa sijoittuu keihäänheitto. Sainio edusti Suomea useissa maaotteluissa.
Tilastopajassa on tarkat sijoitukset pikajuoksuissa ainoastaan sähköiseen ajanottoon perustuville tuloksille. Sainiolle löytyy tilastoista myös upeat käsiajat 100 metrille (10,9 s) ja 110 metrin aidoille (15,4 s).
Viiden korkeimman tilastosijoituksen joukossa on kolme Urpo Vähärannan suoritusta. Lokalahdella 1926 syntynyt Vähäranta voitti Kalevan kisojen 800 meriä vuosina 1953 ja 1954. Jälkimmäinen voitoista tuli Turun Urheiluliiton kilpailijana. Lisäksi hän saavutti Leiskulle SM-hopeaa ja -pronssia 1 500 metriltä.
Vähäranta edusti Suomea Helsingin 1952 olympialaisissa, mutta karsiutui 1 500 metrin alkuerissä. Hän oli kuitenkin hurjan kovassa kunnossa, sillä vain viisi päivää olympiajuoksun jälkeen Vähäranta kellotti 1 000 metrillä ajan 2.24,0, joka jäi ainoastaan yhden sekunnin kymmenyksen silloisesta Suomen ennätyksestä. Ja heti seuraavana päivänä hän juoksi mailin aikaan 4.11,0, joka uupui SE-tuloksesta 1,6 sekuntia.
Vähäranta valittiin Bernin 1954 EM-kisoihin, mutta siellä hän ei selviytynyt loppukilpailuun. Hän sai kunnian pukeutua Suomi-paitaan myös useissa maaotteluissa. Esimerkiksi vuoden 1954 Suomi-Ruotsi-ottelussa Vähäranta juoksi yli 40 000 katsojan hurratessa Helsingin olympiastadionilla sekä 800 että 1 500 metrin kilpailuissa.
Risto Sainio teki kymmenottelun ennätyspisteensä piirinmestaruuskisoissa Naantalissa syyskuussa 1968. Hän on edelleen sijalla 938 Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
Atso Tuominen oli Suomen kahdeksanneksi nopein maratoonari vuonna 1950. Vuotta aiemmin sijoitus oli yhdeksäs ennätysajalla 2.36.19,8.
Antti Numminen edusti Leiskua vuoteen 1956 asti ja hän saavutti monet uransa parhaista tuloksista myöhemmin Turun Weikkojen urheilijana. Taulukossa näkyvät kovimmat Leiskulle kirjautuneet tulokset.
Paras Tilastopajasta löytyvä Leiskun naisurheilijoiden tulos on Pirjo Ruohosen juoksema 1 500 metrin aika 5.16,6 vuodelta 1973. Huomionarvoista on, että hän ei ollut vielä täyttänyt edes 15 vuotta tuloksen tehdessään.
Seuran tunnetuin urheilija on ollut varmasti viime vuonna menehtynyt Ilkka Kanerva . Kanerva kertoi eräässä haastattelussa, että Lokalahden Leiskun verryttelypuku lapsuusvuosilta oli hänen tärkein pukunsa.
Tilastopajasta löytyvistä tuloksista kovimpia lienevät 400 metrin aika 52,2 s, 400 metrin aitojen aika 58,2 s, 110 metrin aitojen aika 17,4 s ja kymmenottelun pisteet 5 377. Niillä ei aivan yllä Tilastopajan Suomen kaikkien aikojen parhaiden listoille, mutta kauas se ei jää.
Leisku on perustettu vuonna 1941 ja sitä ennen Lokalahdella toimivat jo Lokalahden Nuorisoseura ja urheiluseura Käpäs.
Lokalahden Nuorisoseurassa hienoja yleisurheilutuloksia tekivät esimerkiksi Eino Salmenperä ja Mauno Ketonen . Lokalahdella 1904 syntynyt Salmenperä hyppäsi pituutta 662 cm ja heitti keihästä 55,50 metriä jo 1920-luvun puolella.
Tulokset ovat kunnioitusta herättäviä, kun huomioidaan lähes vuosisadan takaiset urheiluvälineet ja olosuhteet. Mauno Ketonen juoksi 100 metriä aikaan 11,3 s vuonna 1940 ja hän teki myöhemmin komeita pituushypyn ja kolmiloikan tuloksia Leiskussa.
Urheiluseura Käpäs toimi vanhojen lehtijuttujen perusteella aktiivisesti heti perustamisestaan 1909 lähtien. 19.8.1909 ilmestyneessä Vakka-Suomi -lehdessä kerrotaan seuran ensimmäisistä urheilukilpailuista ja iltamista. Yli sata henkilöä oli kokoontunut illanviettoon, joka sujui kirjoituksen mukaan rattoisasti. Ohjelmaa oli tosin niin paljon, että ilta venyi pitkälle, ennen kuin päästiin aloittamaan tanssit.
Kilpailulajeja olivat pituushyppy, kolmiloikka ja 1 000 metrin juoksu. Käpäksen urheilijoista osallistuivat ainakin Y. Heininen , P. Heininen , A. Ylimattinen ja E. Salo . Ensin mainitun pituushypyn voittotulos 608 cm oli kenties tapahtuman kovin tulos.
Artikkelissa kirjoitetaan näin: ”Kilpailujen tuloksia ei woi niinkään huonoina pitää, kun ottaa huomioon, että wasta wähän ajan on ollut woimistelu- ja urheiluharrastus hereillä Lokalahdella. Hiljaa hywää tulee.”
Sami Tapanainen
