Ympäristövaliokunta toteaa, että komission ehdotus ei ota asianmukaisesti huomioon kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellistä neuvoa, jonka mukaan silakan kalastusta voitaisiin jatkaa rajoitetusti.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa johdonmukaisesti sen tukemista, että päätökset pohjautuvat ICES:n tieteelliseen neuvoon, viesti komissiolle tästä on yhdenmukainen ja neuvotteluja jatketaan kaikilla tasoilla silakan kalastusmahdollisuuksien turvaamiseksi valtioneuvoston kannan mukaisesti.
Valiokunta toteaa, että kestävä kalakannan hyödyntäminen on myös kalastuselinkeinon harjoittajien elinehto. Valiokunta korostaa, että nykyisessä tilanteessa Pohjanlahden ehdottomalle kalastuskiellolle ei ole tieteellisiä biologisia perusteita, ja siksi on perusteltua tuoda esiin myös ehdotuksen kielteiset sosioekonomiset vaikutukset. Silakka on selkeästi merialueen taloudellisesti merkittävin kalalaji, joten ehdotuksen toteutuminen aiheuttaisi merkittäviä suoria taloudellisia ja muita sosioekonomisia menetyksiä.
Ympäristövaliokunta korostaa tarvetta toimiin Itämeren tilan parantamiseksi. Ylikalastus on johtanut monien kalakantojen heikkoon tilaan, mutta meren paikoin heikko tila heikentää ennestään kalojen kykyä selviytyä loisista ja kalataudeista. Tilaa heikentävät ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitus, elinympäristöjä ja lajien tilaa heikentävät toimet kuten ruoppaukset, ruoppausmassojen läjitykset, vesirakentaminen, vieraslajit, kalastus, kalastuksen sivusaaliksi joutuminen, roskaantuminen ja vedenalainen melu. Voimakkain rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävä paine on liiallinen ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöityminen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Itämeren tilaan ja myös odotettavissa oleviin hyödyntämispaineisiin kiinnitetään ajoissa riittävästi huomiota ehkäisten tehokkaasti peruuttamattomien vahinkojen syntymistä.
WWF ei suosittele enää silakkaa
WWF on päivittänyt Kalaopastaan. Opas ohjaa liikennevaloilla kalan vastuulliseen kuluttamiseen. Oppaan merkittävimmät muutokset koskevat tänä vuonna silakkaa.
Uusimpien kanta-arvioiden mukaan Itämeren tärkeimmät silakkakannat ovat taantuneet tavoitetasojen alapuolelle, mikä on hälyttävä merkki Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneista muutoksista. Pohjanlahden silakkakannan tilanne on huolestuttava, sillä se on ensimmäistä kertaa alittanut tavoitetasonsa. Sen seurauksena Pohjanlahden silakka siirtyi Kalaoppaassa vihreästä merkinnästä keltaiselle. Vihreällä merkityissä lajeissa kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti ei aiheuta ympäristöhaittoja. Keltaisella merkittyjen lajien kohdalla kestävyyteen voi liittyä riskejä ja epävarmuuksia.
Troolilla pyydetyn Itämeren pääaltaan silakan merkintää jouduttiin muuttamaan Kalaoppaassa keltaisesta punaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sen käyttöä tulisi välttää kokonaan. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai kärsivät ylikalastuksesta.
Muutos on merkittävä, sillä silakka on suomalaisen kalastuselinkeinon ylivoimaisesti tärkein laji.
Euroopan komissio esitti elokuun alussa silakan kohdennetun kalastuksen keskeyttämistä Itämerellä. WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaskan mukaan erityisesti troolikalastuksen merkittävä leikkaaminen olisi tärkeää silakkakantojen elpymiseksi. Vain riittävän runsaat ja monimuotoiset kalakannat voivat turvata kalastuksen elinvoimaisuuden muuttuvassa ympäristössä.
Nykyisestä silakkasaaliista valtaosa jauhetaan kalankasvatuksen rehuksi, osa päätyy ulkomaan vientiin ja vain alle viisi prosenttia saaliista päätyy suomalaisten ruokapöytiin.