Uusikaupunki on pudonnut alemmas Suomen elinvoimaisten kuntien listauksessa, mutta on yhä sijalla 64. Tulos on hyvä kaikkien Suomen 293 kunnan joukosta. Uusikaupunki oli viime vuonna sijalla 59, joten pudotusta on viiden sijan verran.
Naapurikaupunki Laitila on myös pudonnut listauksessa, mutta on yhä Uuttakaupunkia korkeammalla. Tänä vuonna Laitila putosi sijalle 54, kun se viime vuonna oli 39.
Pyhäranta nousi muutaman sijan ja oli tämän vuoden selvityksessä sijalla 142. Kustavi oli pudonnut sijalta 71 sijalle 93, Taivassalo sijalta 96 sijalle 127 ja Vehmaa sijalta 155 sijalle 178. Kaikki Vakka-Suomen kunnat on määritelty tutkimuksessa maaseutumaisiksi kunniksi, joista on pitkä matka lähimpään suureen kaupunkiin. Varsinais-Suomen suurimman pääkaupungin Turun sijoitus oli laskenut muutamalla pykälällä sijalle 40.
Suomen elinvoimaisin kunta on edelleen Pirkkala, mutta toiselle sijalle on noussut Espoo ja Helsinki on kivunnut kolmanneksi. Turun seudun elinvoimaisimmat kunnat olivat Lieto, Raisio ja Kaarina. Muuttotilastoja vertaillessa päätään alueella nostivat erityisesti Raisio ja Rusko.
WSP vertaili myös kuntien työpaikkaomavaraisuutta, joissa korkeimman sijan saavutti Harjavalta, mutta tässä listauksessa Uusikaupunki oli sijalla neljä heti Helsingin edellä.
Tällä viikolla on siis julkaistu konsulttiyhtiö WSP:n vuotuinen alueiden elinvoimavertailu, josta kuntakohtaisia sijoituksia on mahdollista vertailla. WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 eri määrittelyllä.
Keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitä ovat esimerkiksi saavutettavuus, alueellisen kasvun edellytykset, monipuolinen elinkeinorakenne ja vihreä rakennemuutos. Elinvoimaindeksi koostuu muun muassa työllisyyden ja yritystoiminnan mittareista, väkiluvun muutoksesta ja nettomuutosta. Vertailuissa käytetyt tiedot pohjaavat Tilastokeskuksen, Kelan, THL:n EK:n ja Sykkeenaineistoihin.
Vuodessa on tapahtunut selkeä muutos ja tutkimuksen mukaan muuttovirta on kääntynyt maaseuduilta takaisin kaupunkeihin eli niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö on ohi. Kaupunkien elinvoima kasvaa maahanmuuton voimin.
– Ihmiset hakeutuvat työ- ja kulttuurimahdollisuuksien ääreen pääkaupunkiseudulle. En usko, että suunta vaihtuu, ellei tule uutta pandemian kaltaista kriisiä, WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström sanoo.
Elinvoimaindeksiä sovellettiin ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden vertailuun. Yli 55-vuotiaiden osuudesta, työikäisten sairastavuudesta ja pienituloisten lasten osuuksista laskettiin alueen hoivataakka, jota verrattiin 18 muuhun elinvoimamittariin eli kantokykyyn.
Hoivataakka on suurin Kainuussa pienin Keski-Uudellamaalla. Kantokyvyssä alueiden järjestys on lähes käänteinen: paras on Helsinki ja heikoin Etelä-Savo. Erot ovat molemmilla mittareilla suuria.
Elinvoiman ja väestön kasvu maahanmuuttajien harteilla
WSP:n tutkimus osoittaa, että opiskelijat ovat alkaneet palata korkeakoulukaupunkeihin, mutta tilastoitu suurten kaupunkien nettomuuton kasvu tulee käytännössä ulkomailta.
Suomeen muutti viime vuonna ennätykselliset 50 000 ihmistä, 37 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sotaa käyvästä itänaapurista tuli 6 000 asukasta. Seuraavaksi eniten muutettiin Ruotsista, Intiasta, Virosta ja Filippiineiltä. Intiasta muutti 2 400 henkeä.
Suomessa asui viime vuoden lopussa vakituisesti puoli miljoonaa äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä, yhdeksän prosenttia väestöstä. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Suurimmat vähemmistöt ovat venäläiset (93 500), virolaiset (50 300) ja arabiaa puhuvat (39 100).
Viime vuoden lopussa Suomessa asui lähes 10 500 intialaista. Ryhmässä oli runsaasti koulutettuja teknologia-alan osaajia. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste nousi WSP.n mukaan enemmän kuin suomalaisten.
Työvoimapula, väestön ikääntyminen ja heikko syntyvyys vaativat lisää maahanmuuttoa. Tikkanen-Lindströmin mukaan kaupunkien haasteena on nyt se, kuinka ne hallitsevat kasvunsa.
– Kyse on siitä, riittääkö kaikille asuntoja ja saadaanko lapsiperheköyhyys kuriin ja ulkomailta muuttaneet integroitua yhteiskuntaan. Ilmapiiri pitäisi pystyä pitämään hyvänä, WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström sanoo.