Tarjoilusta huolehti liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi , joka on tutkinut liikunnan, liikkumattomuuden ja runsaan istumisen vaikutuksia terveyteen. Heti aluksi hän kertoi yhden esimerkin siitä, mitä liikkumattomuudesta voi seurata.
– Eräs apteekki-ihminen sanoi kerran, että et arvaa, miten paljon meiltä ostetaan suolen toimintaa parantavia lääkkeitä. Tähänkin vaivaan liikunta olisi hyvä apu, Helajärvi sanoi.
Illan varsinaisena aiheena olivat nivelet ja se, miten ne saisi liikkeelle. Ihmisessä on 300 niveltä ja jos niistä yksikin on kovin kipeä, tekee mieli jäädä sohvalle lepäilemään. Tämä on kuitenkin pitemmän päälle huono ratkaisu, sillä maatessa vaiva tuppaa pahenemaan.
– Ennen neuvottiin aina lepäämään, jos oli esimerkiksi selkäkipua. Samoin leikkausten jälkeen potilaalle määrättiin lepoa ja itsekin olen nuorena lääkärinä näin tehnyt. Nyt kehotetaan lähtemään liikkeelle. Kipeille nivelille kevyt, pehmeä liikunta on parasta. On tärkeää myös pitää huolta lihaksista, sillä huonoillakin nivelillä pystyy liikkumaan, jos lihakset ympärillä tukevat.
Helajärvi luetteli hyvinvoinnin osatekijät: terveellinen ravinto, riittävä uni, sosiaaliset verkostot, henkinen hyvinvointi ja nautinnollinen liikunta. Askelmäärien mittaaminen on hänen mielestään tarpeetonta, pääasia, että tekee sen, minkä voi.
Jos liikkuminen tuntuu vaikealta, kannattaa aloittaa varovasti ja lisätä määrää pikku hiljaa. Tärkeintä on se, ettei jää paikoilleen istumaan. Pienillä asioilla voi pitemmän päälle olla iso merkitys kuten esimerkiksi sillä, että kesken tv-sarjan katsomisen nousee muutaman kerran seisomaan, tekee muutaman kyykyn ja pyörittelee olkapäitään tai sillä, että käyttää portaita hissin sijaan jos suinkin pystyy.
– Muistan erään seitsemänkymppisen pariskunnan, joista molemmat olivat niin hyvinvoivia, että minun oli pakko kysyä mikä teidän elinvoimanne salaisuus on. Rouva ei epäröinyt hetkeäkään, hän kertoi, että he asuvat kerrostalon kuudennessa kerroksessa, eikä talossa ole hissiä.
Ylipaino rasittaa niveliä. Jos painoa haluaa pudottaa, liikunta yksin ei riitä, tarvitaan myös riittävästi monipuolista ruokaa. Superdieetit tai liikunta ilman riittävää ravitsemusta voivat kuluttaa lihaksia sen sijaan, että rakentaisivat niitä. Syömisen lisäksi myös juomisella ja nesteen lajilla on suuri merkitys.
– Alkoholi lihottaa ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä vahvemmin se myös vaikuttaa. Ikävä kyllä on niin, että siinä, missä ennen puhuttiin pullantuoksuisista mummoista, puhutaan nyt usein pullontuoksuisista.
UKK-instituutin yli 65-vuotiaille suunnatuissa liikkumissuosituksissa painotetaan lihasvoiman ja tasapainon merkitystä nuorempia ikäluokkia enemmän. Notkeutta, tasapainoa ja lihasvoimaa tulisi harjoitella kaksi kertaa viikossa.
Rasittavaa liikuntaa on hyvä harjoittaa viikoittain reilu tunti tai sen sijaan reipasta liikkumista kaksi ja puoli tuntia. Kevyttä liikuskelua, esimerkiksi imurointia, puutarhatöitä tai vaikka omaan tahtiin tanssahtelua, tehdään niin usein kuin mahdollista. Istumiseen järjestetään usein taukoja.
Kaiken perustana on palauttava uni, joka toivon mukaan tulee helposti kaiken liikunnan jälkeen.
– Aloita rauhassa ja tee sitä, mikä tuntuu hyvältä, Helajärvi summaa.
