Hallitus lisää rahaa eri koulutusasteille ja tutkimusrahoitukseen. Varhaiskasvatuksen osalta on keskeistä lisätä varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta ja laatua sekä tasoittaa oppimiseroja segregaation ehkäisemiseksi. Erityisiä toimia suunnataan myös maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen osaamisen vahvistamiseen. Tutkimusten mukaan suomen kielen osaaminen edistää integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla. Lisärahoituksella toteutetaan vaiheittain peruskoulun laatua ja tasa-arvoa vahvistavia toimia. Näillä toimilla tuetaan erityisesti perustaitojen oppimista ja varmistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävät perustaidot.
Vuonna 2024 lisärahoitus osoitetaan vaikuttavan tasa-arvorahoituksen vakiinnuttamiseen. Näin vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa ja koulurauhaa sekä parannetaan oppimisen edellytyksiä erityisesti niillä alueilla, joilla sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille.
Hallitus kasvattaa myös perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisätuntien arvioidaan tulevan voimaan syksyllä 2025. Lisätunteja kohdennetaan erityisesti alakouluun, luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Jo ensimmäisen kahden vuoden aikana hallitus siis lisää tasa-arvorahoituksen kautta opetushenkilöstön määrää ja pienentää ryhmäkokoja sekä lisää opetuksen määrää alakouluissa. Nämä ovat kaikki tutkitusti vaikuttavia keinoja perusopetuksen laadun ja oppimistulosten parantamiseksi.
Oppimisen tuen tarve on lisääntynyt myös toisen asteen koulutuksessa. Se vie nykyisin suuren osan opettajan työajasta. Talousarvioesitykseen on sisällytetty 10 miljoonan euron lisämääräraha oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen toisen asteen koulutuksessa eli lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.
Hallitus sitoutuu koulutustason nostoon. Tavoitteena on, että 50 prosenttia nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Hallitus lisää tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta noin 280 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti tutkijakoulutukseen, yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen sekä EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen.
Osaaminen ja innovaatiot ratkaisevat Suomen ja yritystemme menestymisen. Osaaminen on Suomen ainoa täysin omissa käsissä oleva globaali kilpailuetu.
Milla Lahdenperä, kansanedustaja (kok.), Taivassalo
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen